Insinööri-lehti työelämä

Akava haluaa uudistaa henkilöstöedustuksen

Yhteistoimintalakia uudistetaan. Samalla tulisi Akavan mukaan päivittää hallintoedustuslain henkilöstöedustusta koskevat säännökset.

– Nykyinen laki sallii vapaamuotoiset järjestelyt, joissa henkilöstön edustajan vaikutusmahdollisuus ei toteudu lain tarkoittamalla tavalla, sanoo Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto.

Hallintoedustus tarkoittaa työntekijöiden edustajan mahdollisuutta osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien kysymysten käsittelyyn yrityksen hallintoelimissä. Nykyinen laki, joka tuli voimaan vuonna 1990, koskee vähintään 150 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Hallintoedustus voidaan toteuttaa yrityksessä joko lain mukaan tai sopimalla.

– Niitä on alettu sijoittaa yhä enemmän keinotekoisesti muodostettuihin toimielimiin. Uudella lailla tulee puuttua tähän epäkohtaan, Kannisto toteaa.

Hallintoedustus tulisi Akavan mielestä myös sopimusten nojalla järjestää tietynkokoisissa yrityksissä joko hallitukseen, hallintoneuvostoon tai yrityksen kaikki tulosyksiköt kattavaan johtoryhmään. Lisäksi hallintoedustuslain vaatimusta henkilöstön määrästä pitää laskea nykyisestä 150 työntekijästä merkittävästi.

Akava Worksin tuore luottamusmiesbarometri kartoitti keväällä 2019 muun muassa henkilöstöedustusta yritysten hallinnossa, paikallista sopimista ja henkilöstöedustajan tiedonsaantia sekä sopimusongelmia työpaikoilla. Selvityksen perusteella hallintoedustusta pidetään tärkeänä.

Insinööriliitto on esittänyt samansuuntaisen lausuntonsa hallintoedustuslaista. Insinööri-lehti kirjoitti aiemmin hallintoedustuksen ongelmista Nokialla.

Kuva: dotshock/Mostphotos