Vaarana on, että mielenterveyden ongelmat luhistavat monen nuoren työuran ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt nousivat jo vuonna 2020 suurimmaksi sairauspäivärahan maksamisen perusteeksi. Ongelma koskee yli sataatuhatta suomalaista vuosittain.
– Tähän liittyy suuri inhimillinen kärsimys ja hätä, joilla on myös laaja yhteiskunnallinen merkitys. Kansantalouden tasolla se tulee kalliiksi ja näkyy työkyvyn ja tuottavuuden laskuna. Mielenterveyden ongelmien puuttumisessa tämän päivän säästöpäätös on huomispäivän kustannus moninkertaisena, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoi Suomi-Areenan paneelissa Porissa.
Pahiten kriisi koskettaa nuoria, opiskelijoita ja työuransa alussa olevia ihmisiä. Alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä valtaosa johtuu mielenterveyden ongelmista. Jos ongelmien annetaan jatkua, ne pitkittyvät ja menetetään pahimmillaan kokonaisia työuria.
– Ongelma näkyy tilastoissa ja on hyvin tiedossa. Ihmettelen, että yhteiskunta ei ole tehnyt korjausliikkeitä näin ilmeiseen hätään. Nyt tehtävillä päätöksillä on pitkä häntä, Salo huomauttaa.
Ratkaisuvaihtoehtoja on useita
Insinööriliitto esittää nelikohtaista ohjelmaa hyvinvoinnin ja työelämän parantamiseksi. Työpaikoilla tarvitaan mielenterveyttä tukeva työympäristö, johon kuuluu työajan seuranta ja joustavuutta työajoista sopimiseen.
– Työnantajien kannattaa herätä siihen, että hukatut työurat ovat menetettyjä euroja. Jo nyt lainsäädäntö ja työehtosopimukset tarjoavat mahdollisuuksia työajoista sopimiseen niin, että ne tukevat työntekijän hyvinvointia ja tuottavat parhaan mahdollisen panoksen työnantajalle.
Julkiset mielenterveyspalvelut vaativat kehittämistä, ja terapiatakuu kannattaa laajentaa kaikille ikäryhmille. Työvoimapalveluiden ja mielenterveyspalveluiden välinen yhteistyö kaipaa tiivistämistä, jotta työelämästä väliaikaisesti pudonneet, osatyökykyiset pääsevät joustavasti takaisin työelämään.
Kuntoutuksen kautta työelämään
Järjestelmää kannattaa kehittää niin, että mielenterveyden häiriöt eivät johda oletusarvoisesti työkyvyttömyyseläkkeelle vaan entistä useammin kuntoutukseen ja takaisin työelämään.
– Työelämään palaaminen on yksilön kannalta usein toivottava päämäärä. Työ tuo tekijälleen merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemusta sekä kaivattuja tuloja, Salo muistuttaa.
– Ei kukaan huvikseen jättäydy sairaslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle, hän jatkaa.
