Nokia perusti 12 vuotta sitten hallintoedustuksen kaikkien henkilöstöryhmien kanssa.

Hallintoedustuselimessä johto kuuntelee henkilöstön edustajia ja saa työntekijöiltä tietoa yrityksen tilasta. Elin on yhä olemassa mutta alikäytetty.

Kokouksia oli viime vuonna neljä, tänä vuonna ei yhtäkään. Työnantaja kertoo kuitanneensa kokouksen henkilöstöryhmien edustuskokouksella keväällä.

– Kertonee jotain tämän toimielimen arvostuksesta, jos ei ehditä kokoontua edes kerran vuodessa. Tuskin hallintoneuvoston kokouksia jätetään pitämättä kiireeseen vedoten, vertaa hallintoedustaja, insinööri Markku Mäki.

– Henkilöstön edustajia pitäisi osallistaa ja heidän mielipiteitään pitäisi kuunnella nykyistä enemmän yrityksen päätöksenteossa, hän evästää.

Johtajat vastaavat

Edellisen kokouksen asialistalla oli liiketoimintakatsaus, yrityksen taloudellinen tila ja henkilöstöuutiset. Henkilöstön edustajat esittivät kysymyksiä muun muassa Nokian meneillään olevasta säästöohjelmasta ja kuulivat yrityksen johdon perusteluita toimille.

– Johtajat ovat pyrkineet vastaamaan kokouksessa kiperiinkin kysymyksiin rehellisesti, Mäki arvioi.

Hän uskoo, että hallintoedustustyöskentely on minimoinut toistuvien yt-neuvotteluiden vaikutuksia Suomeen. Henkilöstöedustajat laativat hallintoedustuskokoukselle yhteenvedon Suomessa toimimisen eduista muihin maihin verrattuna.

– Uskomme sillä olleen myönteinen vaikutus Suomen osalta irtisanomisneuvotteluissa.

Valta pitää rajata

Mäen mielestä Nokian hallinto- edustuksella on sopivasti valtaa ja vastuuta. Jos hallintoedustus olisi suoraan yhtiön hallituksessa, päätettävät asiat vaatisivat salassapitoa eikä hallintoedustaja voisi kertoa hallitusasioista edustettavilleen avoimesti.

Nykyisessä mallissa päätösvaltaa ei ole, ja käsiteltävistä asioista saa kertoa ainakin rajallisesti henkilöstölle. Mäki ei siksi osaa sanoa, mikä malli on paras.

– Mitä enemmän tässä on mukana, sitä vaikeampaa on antaa yksinkertaisia vastauksia. Kokemuksen kautta ymmärtää, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen, Mäki tuumii.

Nokialla luottamusmiehet valitsevat hallintoedustajat. Mäki perustelee käytäntöä sillä, että henkilöstöä kiinnostaa enemmän luottamusmiesten kuin hallintoedustajien valinta ja toiminta.

Laki kaipaa päivittämistä

Insinööriliitto antoi kesällä Akavan kanssa yhteisen lausunnon yhteistoimintalain muuttamista valmistelevalle työryhmälle. Lausunto kannattaa hallitusohjelman mukaisesti henkilöstöedustuksen sisällyttämistä yhteistoimintalakiin, jottei nykyään huonosti tunnettu laki jäisi kuolleeksi kirjaimeksi.

– Jos työntekijöiden osallistumisjärjestelmät olisivat yhdessä paketissa, käytännön noudattaminen olisi paljon helpompaa, selittää Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen.

Lain suuntaviivat on tarkoitus käydä läpi syksyllä, jotta hallitus voi esittää eduskunnalle ensimmäisen lakiehdotuksen ensi keväänä.

Harva yritys noudattaa nykyistä lakia. Teollisuuden palkansaajat TP:n selvityksen mukaan hallintoedustus on käytössä vain puolessa yrityksistä, joissa sen pitäisi olla. Noudattamatta jättämisestä voi seurata sakko, mutta työntekijät eivät välttämättä osaa vaatia sitä.

Edustus voi olla lumetta

Ongelmana nykyisessä laissa on, että yritys voi päättää itse, miten hallintoedustus järjestetään.

Edustuksen pitäisi olla osa yrityksen todellista päätöksentekoa eli sijoittua hallitukseen tai johtoryhmään. Henkilöstön edustajalle saatetaan kuitenkin perustaa oma näennäinen järjestelmänsä.

– Käytännössä niitä ovat vaikka ’yhteistoimintaryhmä’ tai ’kahviaamiainen toimitusjohtajan kanssa’ kerran pari vuodessa, Jauhiainen havainnollistaa.

Johtoryhmässä henkilöstöedustaja voi osallistua suoraan päätöksentekoon. Jos työntekijöiden edustaja otetaan hallitukseen, vastuukysymyksien vuoksi on Jauhiaisen mukaan parempi olla mukana pelkällä puheoikeudella ilman äänivaltaa.

Kun työntekijöillä on toimiva hallintoedustus, he luottavat enemmän työnantajaansa ja toimivat tuottavammin.

– Paras paikka henkilöstön edustajalle on johtoryhmä. Sillä, mitä siellä sanoo, on merkitystä, ja työnantajakin joutuu ottamaan sen vakavasti.