Insinööri-lehti

Puolesta ja vastaan

Sievänen on aina ihastellut suomen kielen rikkautta. Armas äidinkielemme tarjoaa monta tapaa sanoa yksi ja sama asia eri tavalla. Sanavalinnoista riippuen sanoma saa erilaisia sävyjä.

Äidinkieli antaa myös mahdollisuuden sanoa yhtä ja tarkoittaa toista, tai olla sanomatta yhtään mitään. Viimemainitusta tulee esimerkkinä mieleen poliitikko, jolta toimittaja tivasi haastattelussa, onko hän asiasta samaa mieltä kuin puolustusministeri.

– Ei. En minä ole ministerin puolella enkä häntä vastaan. Sanoisin mieluummin, että pikemminkin päinvastoin.

* * *

Kyseinen tapaus tuli vaan mieleen, kun Sievänen on seurannut Saksan mallista käytävää keskustelua. Saksan mallihan on sellainen talous- ja työmarkkinamalli, joka Suomessa toteutettuna pelastaisi joidenkin mielestä yhteiskuntamme melkein kaikesta pahasta.

Toisenlaisiakin mielipiteitä on esitetty ja julkaistu. Ja on niitäkin, jotka ovat onnistuneet tekemään itsestään Saksan mallin tiukkoja kriitikkoja, mutta pienellä kaivelulla paljastuvat Saksan mallin ihannoijiksi.

Saksan mallin kriitikoksi voi ilmoittautua kertomalla, että Suomen pitää kehittää talouttaan ja työmarkkinoitaan omista lähtökohdista. Ei haittaa, vaikka lähes samaan hengenvetoon ilmoittaa kannattavansa työmarkkinoiden joustavuutta, työantajien tarpeesta lähteviä, suhdannevaihteluja tasaavia joustoja, paikallista sopimista ja muuta, tavallisesti työnantajien papereista löytyvää esitystä perusteluineen.

* * *

Sanansa oikein valitsemalla voi siis olla Saksan mallia vastaan ja sen puolella, tai pikemminkin päinvastoin. Hankalalta ja vähän häilyvältähän tuo näyttää, mutta kerrankos sitä näin tapahtuu.

Helpompaa on heillä, joiden mielestä Saksan malli on oikeasti aivan onneen ja parempaan yhteiskuntaan. Työtä kuulemma Suomessakin on vaikka kuinka paljon, mutta sen teettäminen on liian kallista.

Osa yrittäjistä on kaavaillut systeemiä, jossa vielä nykyistä suurempi joukko tekee töitä palkalla, jolla ei voi tulla toimeen. Nälkäkuolema tai muuten surkea elämä ei kuitenkaan heitä uhkaa, vaan avuksi tulee valtio veromarkkoineen.

Sitä Sievänen ei vaan ymmärrä, mistä valtion panos yritysten palkanmaksuun pitkällä tähtäimellä tulisi, kun ehdotuksen takana olevat tahot yrittävät voittopuolisesti välttää kaiken veromaksun.

* * *

Ajatushautomo nimeltään Libera julkaisi tällä viikolla etukäteen kulisseissa paljon mainostetun pamfletin, jota jotkut ovat uskaltaneet kutsua myös tieteelliseksi tutkimukseksi.

Kirjasen nimi on ”Umpikujassa?”. Kirjoittajien mielestä umpikujassa ollaan, kiitos pahan ammattiyhdistysliikkeen, joka kehtaa ajaa jäsentensä etua.

Suomen kielen rikkaudesta johtuen Sievänen pitäytyy kommentoimasta Liberan tuotosta tämän enempää. Toteaapahan vain, että haudottu on, ja ilmeisen pitkään.