Viikko on ollut ankaraa aikaa sanomalehtien päätoimittajille. Ensin paikkansa joutui jättämään SDP:n pää-äänenkannattajan Demokraatin päätoimittaja Juha Peltonen, muutamaa päivää myöhemmin maan suurimman päivälehden vetäjä Mikael Pentikäinen.
Molemmat potkut tulivat yllätyksenä ja tiettävästi myös ilman sen pidempiä yhteistoimintaneuvotteluja. Media-alalla päätoimittajan pesti on tunnetusti tuulinen; jos päätoimittajan naama, puheet tai kirjoitukset eivät miellytä kustantajaa, lähtö on edessä enemmin tai myöhemmin.
* * *
Nykyään sosiaalisessa mediassa erinomaisen hyvin viihtyvät toimittajat ovat uudella, modernilla julkaisualustalla kilvan pohtineet erottamisten syitä, vähän myös seurauksia ja seuraajia. Mediamiesten ja -naisten spekulaatiot ovat olleet meheviä.
Peltonen joutui lähtemään, koska julkaisi lehdessään pitkästä aikaa oikean uutisen eli kertoi ensimmäisenä SDP:n uusien ministerin nimet. Toinen tiesi kertoa, että luonnollinen seuraus edellisestä on Pentikäisen potkut; Hesarin hallituksessa ei kestetty näin merkittävässä asiassa uutistappiota Demokraatille.
* * *
Sievänen on tutkinut media-alan henkilögalleriassa tapahtuvaa myllerrystä ja löytänyt päätoimittajien irtisanomisaallolle selkeän logiikan. Se on niinkin yksinkertainen kuin supisuomalaiset aakkoset.
Jo ennen mennyttä viikkoa päätoimittajan paikalta joutui lähtemään Nykypäivän Tapani Mäkinen. Häntä siis seurasivat vajaan viikon välein Juha Peltonen ja Mikael Pentikäinen. Eli päätoimittajille annetaan kenkää aakkosjärjestyksessä.
Jos johtopäätös on oikea, tämä voi olla huono enne muun muassa STT-Lehtikuvan Mika Petterssonille ja Savon Sanomien Jari Touruselle. Sen sijaan Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio voi ainakin hetken aikaa huokaista helpotuksesta.
* * *
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies haluaa pidentää koeaikoja uusissa työsuhteissa. Haastattelussa hän ei suoraan ja täsmällisesti kerro, mikä olisi sopivan mittainen koeaika, mutta antaa ymmärtää, että sellainen vuoden mittainen harkinta-aika voisi olla yrittäjälle passeli.
Suomeksi sanottuna puheet koe- tai harjoitteluaikojen pidentämisestä tarkoittavat, että esittäjä haluaa antaa työnantajalle oikeuden maksaa nuorelle työntekijälle entistä pidempää aikaa pienempää palkkaa ja irtisanoa ilman sen kummempia perusteluja.
Tällaiset ideat lämmittänevät etenkin niiden nuorten mieltä, jotka tekevät jo alkujaan huonosti palkattua, mahdollisesti hyvinkin nopeasti opittavaa työtä kuukausitolkulla alle torihintojen tietämättä, kuinka kauan työt jatkuvat.
* * *
Toista se oli vanhaan hyvään aikaan. Sieväsen serkkupoika opetteli jo 1970-luvulla työelämän pelisääntöjä kesätyöntekijänä paikallisella konepajalla.
Pomo kysyi ensimmäisenä työpäivänä ajokorttia. Kun vastaus oli myöntävä, serkkupoika istutettiin trukkiin, hänelle näytettiin tärkeimmät hallintalaitteet ja käskettiin hakea tavaraa varastosta.
Harjoitteluaika oli noin minuutti ja tuntipalkka työehtosopimuksen mukainen ammattimiehen palkka. Eikä paja seisonut kesän aikana hetkeäkään tavaran puuttumisen takia.