Viime vuosien lukuisat yt-neuvottelut eri yrityksissä ovat saaneet yhteistoimintalain kuulostamaan irtisanomislailta. Yt-laki ei kuitenkaan ole irtisanomisautomaatti.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tutkimuksen mukaan yhteistoimintalakia ei tunneta ja yt-neuvottelujen käsite on tuntematon. TEM:n yt-asiamies Helena Lamposen mielestä yt-laki on työelämän tärkein laki.
Lain keskeiset välineet ovat henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Niillä yhdistetään yritystoiminnan ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen, henkilöstön suunnitelmallinen kehittäminen sekä työvoiman käytön hallinta.
– Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet tai molemmat puuttuvat lähes puolesta yrityksiä, Lamponen hämmästelee.
Suomalaisissa organisaatioissa osataan myös hyvää yhteistoimintaa. Konsultointiyritys Solar Solutionsin toimitusjohtaja Tero Lahdes on koonnut kirjan hyvän yhteistoiminnan työyhteisöistä. Samassa veneessä – Tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta -kirjassa esitellään toistakymmentä esimerkkiä.
– Vaikeina aikoina yrityksissä hyödytään hyvinä aikoina luodusta luottamuksesta ja hyvästä yhteistoimintasuhteesta, Lahdes arvioi.
Hyvä kierre vie eteenpäin
It-palveluyritys Logica on yksi kirjan esimerkeistä, jossa yt-lain todellinen tarkoitus on oivallettu hyvin. Henkilöstöjohtaja ja pääluottamusmies toimivat tiiviissä yhteistyössä, jotta he varmistavat liiketoimintojen ja henkilöstön mahdollisimman hyvät toimintaolot.
– Hyvä yhteistoiminta mitataan huonoina aikoina, sanoo Uuden Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen.
Malinen on aiemmin työskennellyt Logicalla, viimeiset parikymmentä vuotta pääluottamusmiehenä. Suomessa parin sadan hengen tietokeskuksesta on kasvanut monien vaiheiden ja fuusioiden myötä yli kolmen tuhannen hengen organisaatio, osa 41 000 henkilön globaalia suuryritystä. Logicalla on totuttu yt-neuvotteluihin.
Taustalla molemminpuolinen luottamus
Malisen mielestä hyvässä yhteistoiminnassa tarkastellaan asioita laajasti ja ennakoiden. Siihen kuuluu myös virallinen menettely, joka käydään läpi vaadittavalla vakavuudella. Vaikka asiat ovat hankalia, niin asiat riitelevät eivätkä ihmiset.
– Hyvä yhteistoiminta edellyttää rehellisyyttä ja joustavuutta sekä hyvää ammattitaitoa molemmin puolin. Lain velvoitteet pitää myös tuntea, Malinen huomauttaa.
Hänen mukaansa ilman luottamusta ei voi ennakoida: luottamus perustuu henkilöstön aseman kunnioitukseen. Se on helppo menettää, mutta vaikea saada takaisin.
Teksti: Kirsi Tamminen, Insinööriliitto
Kuva: Rodeo
