Harvardin yliopiston tutkimusten mukaan generatiivista tekoälyä työssään hyödyntävä yksilö pääsee työn tehokuudessa hyvin lähelle perinteisen usean henkilön tiimin tasoa. Tutkimusten tulokset indikoivat radikaaleja muutoksia vanhoihin tuttuihin työelämän ryhmä- ja tiimityömalleihin. Ihmisen sijasta tulevaisuudessa tiimitoverina, kumppanina tai jopa esimiehenä onkin tekoälymalli.
Tuloksissa todetaan, että ihmistyöhön verrattuna tekoälyavusteisesti tuotetut ratkaisut olivat laadukkaampia ja yleiskäyttöisempiä. Esimerkiksi insinööritiimin tekoälyn kanssa yhteistyössä tuottamat materiaalit olivat paremmin myös ei-insinöörien ymmärrettävissä ja hyödynnettävissä. Tekoälyavusteisten tiimien välinen yhteistyö ja tiedonjako olivat siis perinteistä ihmisorganisaatiota paremmalla tasolla.
Mielenkiintoista myös on, että ihmisten tyytyväisyys tiimityöhön kasvoi työskennellessä tekoälyn kanssa. Tekoälytiimiläiset kokivat ihmisten kanssa työskenteleviin verrokkeihinsa verrattuna selkeästi enemmän positiivisia tunteita, kuten iloa ja innostusta. Myös negatiiviset tunteet, kuten ahdistus tai turhautuminen, vähenivät.
Tiiminvetäjänä ja esihenkilönä tekoäly on empaattinen kuuntelija, jolla on aina aikaa keskustella ja tarjota apua. Se ei tunne stressiä, tekee päätökset ja antaa neuvot rauhallisen analyyttisesti, tasapuolisesti matemaattisiin algoritmeihin perustuen, ei tunteella tai kiireessä.
Tekoälyesihenkilö tai kollega jaksaa myös väsymättömästi seurata joka ikistä työn tehokuutteen liittyvää mittaria. Se muistuttaa jatkuvasti tekemättömistä askareista ja painostaa suorittamaan ne. Se seuraa teksti- ja puheanalyysin perusteella tunnetilojasi ja raportoi ne eteenpäin.
Se tuo yksityisyyteen, päätöksen-tekoon ja työhyvinvointiin liittyviä riskejä.
Tekoäly näkee jokaisen klikkauksen ja tietokoneellasi avatun ohjelman. Se tietää, kun olet työpisteesi äärellä ja milloin et ja valvoo vessa-, kahvi- ja lounastaukojesi pituuksia. Se ei huomioi inhimillisiä tekijöitä, sillä loppuun palaminen ei ole tekoälylle ongelma.
Tiimitoverina tekoäly mielistelee ja myötäilee. Se ei kyseenalaista päättömiäkään ideoita ja saattaa tarjota niiden tueksi täydellisellä itsevarmuudella täydellisen väärää tietoa. Kun kaikki perustehtävät voi ulkoistaa tekoälykollegalle, ote niihin katoaa ja oma ongelmanratkaisukyky surkastuu olemattomaksi.
Yksinkertaisetkin ongelmat muuttuvat haastaviksi, jos tekoäly ei osaakaan antaa niihin heti toimivaa vastausta. Sosiaalinen eristäytyminen kasvaa ja ihmisten välinen vuorovaikutus katoaa. Työpäivistä selviää helposti ilman yhtään oikeaa ihmiskontaktia.
Algoritmiperusteisen johtamisen ja työnteon on selkeästi havaittu kasvattavan tuloksia ja tehokuutta. Samaan aikaan se tuo mukanaan työntekijöiden yksityisyyteen, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin liittyviä riskejä.
Kun valtaa luovutetaan tekoälylle, sitä tosiasiallisesti luovutetaan tekoälyä tarjoavalle suuryhtiölle. AI-algoritmit on rakennettu suljetun koodin ja tietokantojen päälle, ja meidän on mahdotonta aukottomasti todistaa, millä tiedolla ja perusteilla tekoälyn tarjoamat neuvot tai päätökset on oikeasti tuotettu.
Vaikka tekoäly työtoverina tuntuu ajatuksena kuin tieteiselokuvasta irrotetulta, se ei sitä ole. Suomessa toimii jo nyt useita työnantajia, joissa algoritmi jakaa työntekijöille työtehtävät, seuraa niissä suoriutumista, hoitaa asiakkaan ja kumppanien kanssa tilaukset ja maksaa työsuoritteesta palkan. Tällaisia yrityksiä ovat esimeriksi alustatalouden yhtiöt kuten Uber tai Wolt.
Aleksi Eteläharju
Insinööriliiton it-insinööri
