Työterveyslaitos on koonnut listalle 43 Suomessa toimivaa alustatalouden yritystä. Palveluiden kirjo on monipuolinen. Yrityksistä 24 tarjoaa ammattilaispalveluiksi luokiteltuja palveluita. Muita luokkia ovat kotitalous-, kuljetus- sekä rakennus- ja huoltopalvelut.
Tutkija Jere Immonen yllättyi keikkatyöalustojen paljoudesta ja alojen monipuolisuudesta. Kaksi vuotta sitten tehdyssä koonnissa yrityksiä oli vähemmän.
– Uskon, että alustayritysten määrä kasvaa yhä ja että ne leviävät entistä useammalle alalle. Se riski on, että valta kasvaa isoille toimijoille, jolloin markkinoille tunkeutuminen on pienille vaikeaa.
Markkinassa tapahtuu paljon muutoksia, sillä osa pari vuotta sitten toimineista alustoista on jo lopettanut. Osalla palveluista on vaikeuksia tavoittaa oikeaa kohderyhmää ja erottautua muista.
Insinöörejä saattavat työllistää cleantech-alalle keskittyvä Solved, asiantuntijaverkosto Industryhack, konsultointia tarjoava Ework, muutosjohtajia painottava Ferovalo ja rakennusalan alustat.
Toimintamallit vaihtelevat
Alustayritysten joukossa toimii perinteisiä vuokratyöyrityksiä, jotka ovat digitalisoineet toimintaansa. Ne teettävät työsuhteista työtä monesti verokortilla. Tavallisempaa kuitenkin on, että työn suorittajat toimivat muodollisesti yrittäjinä ja digitaalinen sovellus ohjaa työn suorittamista.
Listauksessa alustatalouden yrityksiksi on laskettu yritykset, jotka täyttävät kuusi kriteeriä. Niiden on välitettävä työpanosta, ja työn välittämiseen osallistuvat vähintään alustayritys, ostaja ja työn tarjoaja. Alustayritykset toimivat ostajan ja työn tarjoajan välillä, ja tämä on alustayrityksen liiketoimintaa. Välitys tapahtuu digitaalisesti, mutta yritys on rekisteröity Suomeen tai sillä on Suomeen kohdistuvaa toimintaa.
Suomalaisten alustayritysten kartoitus on tehty osana Työterveyslaitoksen Reilu työ alustoilla eli Reita-tutkimushanketta, jossa tutkitaan ja edistetään alustatyön reiluutta Suomessa. Listaa täydennetään noin puolen vuoden välein.
Alustojen kautta työllistyvien määrästä ei ole kattavaa ja tuoretta tietoa. Vuonna 2017 vain 0,3 prosenttia väestöstä sai vähintään neljänneksen tuloistaan jonkin digitaalisen alustan kautta.
Suomalaiset voivat tehdä työtä myös kansainvälisten alustojen, kuten Fiverrin, Freelancerin tai Upworkin, kautta. Näitä palveluita ei ole otettu mukaan listaukseen.
Sääntely laahaa
Alustojen kautta tehtävää työtä koskevat samat lait ja sopimukset kuin muutakin kautta tehtävää työtä. Silti rajanvetoa on käynnissä siitä, ovatko muodollisesti yrittäjinä toimivat työn suorittajat tosiasiallisesti yrittäjiä.
– Monessa alustatalouden muodossa kiistellään siitä, toteutuvatko siinä yrittäjän vapaus tai johdetaanko työtä niin kuin työsuhteessa, Immonen tiivistää.
Tilanne on käymistilassa esimerkiksi ruokalähettien ja kuljettajien kohdalla. Wolt on kieltäytynyt pitämästä ruokalähettejä työntekijöinä, vaikka Etelä-Suomen aluehallintovirasto käytännössä piti työtä työsuhteisena.
Alustatalous voi toimia silti porttina muuhun työelämään esimerkiksi pakolaisten keskuudessa, kerrotaan Insinööri-lehden tänään julkaistussa artikkelissa.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Kentoh/Mostphotos
