Amerikkalainen sähköautovalmistaja Tesla voitti ruotsalaisen ammattiliiton, joka oli lakkoillut kolme vuotta työehtosopimuksen saamiseksi yhtiöön. Kiista alkoi lokakuussa 2023, kun Teslan huoltomekaanikot halusivat tehdä yhtiön kanssa työehtosopimuksen. Ammattiliitto taipui tämän vuoden elokuussa ja lopetti lakon.
Ammattiliitto IF Metall päätti työtaistelut siksi, että sen jäseniä ei enää työskennellyt Teslan palveluksessa. Lakot eivät olisi enää käytännössä merkinneet mitään. Kotimaassakin kirjoitettiin, että Tesla voitti työtaistelun.
Voitto on kuitenkin tässä tapauksessa vahva sana. Voisi kysyä, voittiko pitkittyneessä taistelussa ylipäänsä kukaan.
Tesla oli ostanut ulos lakkolaiset. Yhtiö ei tarkentanut, miten se vaimensi soraäänet. Käytännössä yhtiö lienee maksanut rikkureille, tarjonnut eropaketteja ja palkannut töihin ammattiliittoon kuulumattomia – vahingossa tai, kuten todennäköistä, tarkoituksella.
Mutta saiko Tesla kiistassa sen, mitä se halusi?
Tesla voi tosiaan väittää voittaneensa kiistan, koska se vältti karttamansa lopputuloksen eli työehtosopimuksen. Se oli periaatetaistelussa torjuntavoitto.
Osaavan tekijän kannattaa vaihtaa mukavampiin töihin.
Lienee silti tarpeen muistuttaa, että yhtiön tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Tesla maksoi periaatekysymyksestä ison hinnan. Lakkolaisten maksaminen takaisin töihin ja työvoiman vaihtaminen eivät ole ilmaisia toimenpiteitä. Ne syövät suoraan yrityksen kannattavuutta.
Toisekseen työtaistelun epäsuoria seurauksia ei vielä tunneta. Jos yhtiö vaihtaa ammattitaitoista väkeä, sen palvelu voi kärsiä. Lopulta kuluttajat saattavat vaihtaa parempaan merkkiin. Siinä tilanteessa tuotantokulujen karsiminen on pieni ilo. Automerkin maine Pohjoismaissa on jo tahriintunut, eikä yhtiön valitsema toimintamalli houkuttele välttämättä hakemaan töitä yhtiöstä.
Mitä kävi ruotsalaisille ammattiliitoille? Liitot ajavat jäsentensä asiaa, joten ajatellaan heidän kannaltaan. Todennäköisesti jotkut jäsenet saivat väliaikaisesti ylimääräistä rahaa ryhtymällä rikkureiksi. Rikkuriksi ryhtyminen on ristiriitainen tilanne: jäsen saa välittömästi hyötyä mutta pitkällä aikavälillä heikentää omaa asemaansa. Kollegojensa kannalta rikkuriksi ryhtyminen on joka tapauksessa kelju temppu.
Iso kuva on monimutkaisempi. Jos sähköautoihin liittyvästä työstä on tullut sellaista, jossa pärjää perusosaamisella, eikä alan tuottavuus kasva, osaavien tekijöiden kannattaa vaihtaa paremmin palkattuihin ja mukavampiin töihin. Luova tuho ei ole koskaan äkkiseltään kaunista katseltavaa, mutta pitkällä aikavälillä se parantaa elintasoa.
Luova tuho tuskin on ruotsalaisen ammattiliikkeen ensisijainen tavoite vaan niin sanotun Ruotsin mallin säilyttäminen, mikä koki nyt kolauksen. Silti kolmen vuoden työtaistelulla ruotsalaiset liiton jäsenet osoittivat, että heille työehdot ovat tärkeitä eivätkä he tee töitä hinnalla millä hyvänsä. Jos eivät työnantajalle reilut ehdot kelpaa, he menevät töihin parempiin työpaikkoihin.
Janne Luotola
Insinööriliiton tiedottaja