Kansainvälinen työjärjestö ILO pitää raportissaan digitaalista keikkatyötä kanavana, joka helpottaa pakolaisten pääsyä kunnolliseen työelämään maassa, josta he saavat turvapaikan.
Tavallisesti maahanmuuttajan on vaikea päästä töihin paikallisten hallitsemilla työmarkkinoilla. Sen sijaan erilaiset digitaaliset alustat, kuten Jumia tai Upwork voivat tarjota vaihtoehtoisen pääsyn ansioihin.
Haasteena ovat pakolaisten heikot digitaaliset valmiudet. Globaalisti 93 prosentilla pakolaisista on älypuhelin. Netti ei toimi kuitenkaan kaikkialla moitteettomasti, ja nuorilla älypuhelinten osuus on pienempi.
Riskinä alustatalouden kautta hankittavassa silpputyössä on työehtojen polkeminen. Järjestö pitää tärkeänä, että työehdoista huolehditaan uusilla tavoilla.
ILO pyrkii auttamaan pakolaisia löytämään digitaalisia työnvälitysalustoja. Järjestö on kokeillut erikseen pakolaisille suunnattuja alustoja, joiden kautta järjestö pystyy neuvottelemaan palkkioista ja työehdoista pakolaisten puolesta. Toimintaa on kokeiltu Kakuman leirillä Keniassa ja Bidi Bidissä Ugandassa ja Kairossa Egyptissä.
Suomessa sama alusta kaikille
Työterveyslaitoksen alustatalouteen keskittynyt tutkija Jere Immonen pitää pakolaisten työllistymistä Suomessa hankalana etenkin kielitaidon puutteen takia. Siksi hän näkisi hyvänä, jos heidät huomioitaisiin työmarkkinoilla nykyistä paremmin.
Vaikka kotimaassa ei ole erikseen pakolaisille suunnattua työnvälitysalustaa, moni alusta on tehty niin, että sitä pystyy käyttämään ja töihin pääsee matalalla kynnyksellä.
– Tämä voisi olla hyvä mahdollisuus. Joidenkin alustojen käytännöt aiheuttavat riskin, että ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan, mutta ne voivat myös antaa mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään, Immonen sanoo.
Eriarvoisuudella Immonen tarkoittaa sitä, että alustan kautta työtä tekevä saattaa joutua tekemään tosiasiallisesti työsuhdemuotoista työtä mutta yrittäjän riskillä.
Keikkatalous laajenee
Alustatyö laajenee maailman maissa eri tahtiin. Sen määrää on vaikea mitata, koska yksiselitteistä määritelmää ei ole.
Useassa kaupallisessa mediassa keikkatalous mainitaan laajimmaksi Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Niissä lähes puolet työstä tehdään tilaston perusteella alustatyönä. Osuudet ovat todennäköisesti pahasti yliarvioituja, koska niissä alustatyöksi lasketaan kaikki freelancer-pohjalta tehtävä työ.
Suomessa alustatalous määritellään selvästi tiukemmin. Suomalaisista alustatalouden yrityksistä kerrotaan Insinööri-lehden tänään julkaistussa artikkelissa.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Imagex/Mostphotos
