Hallitusohjelman mukaan yhteistoimintalakia uudistetaan niin, että luottamus työpaikoilla paranee. Sitä kautta on tarkoitus turvata mielekäs, turvallinen ja tuottava työelämä.
Myös hallintoedustuslakia uudistetaan parantamalla henkilöstön osallisuutta ja asemaa yhteistoimintamenettelyssä ja yrityksen päätöksenteossa. Tarkoituksena on yhdistää hallintoedustuslaki yhteistoimintalakiin. Päätavoitteena on henkilöstön tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, jatkuva vuoropuhelu, työhyvinvoinnin edistäminen sekä osaamisen kehittäminen.
Työntekijöiden edustajia siis joko tiedotetaan ja kuullaan tai he osallistuvat yrityksen päätösten valmisteluun yleensä sen päättävässä tai toimeenpanevassa hallintoelimessä. Yrityksellä ei yleensä ole mitään velvoitetta noudattaa työntekijöiden mielipidettä. Kyse on siis ainoastaan siitä, että yritys kertoo asioista omille työntekijöilleen ja kuulee heitä vielä ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
Tätä taustaa vasten ei voi kuin ihmetellä suomalaisten yritysten ja niitä edustavien tahojen vastahankaisuutta sekä lakien kehittämiseen että niiden noudattamiseen. Syytä kyllä olisi. Useat eurooppalaiset selvitykset ja tutkimukset osoittavat, että työntekijöiden osallistuessa yrityksen toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon, selkkausten ja tuotantotoiminnan häiriöiden riski vähenee huomattavasti.
Työntekijöiden vaikutusvalta vahvistaa työn imua.
Myös yrityksen tekemät vaikeammat päätökset tulevat paremmin ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi, kun työntekijät ovat saaneet olla mukana päätöksenteossa ja kuulemassa niiden taustalla olevia syitä. Näillä asioilla on merkitystä etenkin yrityksen uudelleenjärjestelytilanteissa.
Koettu luottamus johtaa tutkimusten mukaan työntekijöiden paremman työhyvinvoinnin myötä pidempiin työuriin ja innovaatioihin, koska työntekijöiden kokema lisääntynyt vaikutusvalta yrityksen asioissa vahvistaa työn imua ja innostuneisuutta. Tämä taas johtaa yrityksen parempaan suoritus- ja kilpailukykyyn ja sitä kautta nostaa sen markkina-arvoa.
Positiivinen kehä on siis valmiina odottamassa. Siihen myös suomalaisen työnantajan on syytä astua.
Olen tehnyt pitkää töitä luottamusmiesten, hallintoedustajien ja EWC-edustajien kanssa. En ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa yrityksen työntekijä ei halua omalla toiminnallaan myötävaikuttaa työnantajansa menestykseen.
Tilanne on pikemminkin päinvastainen: työntekijöiden edustajat kokevat turhauttavana ja jopa loukkaavana sen, että heitä ei tahdota kuulla, vaikka heillä olisi yrityksen toiminnan kannalta hyödyllistä sanottavaa. Heihin ei luoteta aina senkään vertaa, että heille kerrotaan asia ennen pörssitiedotteen julkistamista.
Yhteistoiminnan kilpistyminen irtisanomisia koskeviin tilanteisiin on vääjäämättä hämärtänyt tiedottamisen, kuulemisen ja osallistumisen tehtävää ja tarkoitusta. Sitä suuremmalla syyllä meidän on syytä palata työnantajanpuolen alun perin itse lakeihin haluamien perusasioiden äärelle.
Yhteistoiminnasta ja työntekijöiden kuulemisesta työpaikoilla on hyötyä – etenkin yrityksille itselleen. Tarvitsemme maahan uudenlaista ajattelua yhteistoiminnasta ja sen eri muodoista. Ne voivat johtaa yritysten uudenlaiseen menestykseen sekä työnantajaa että työntekijöitä hyödyttävällä tavalla.
Maria Jauhiainen
Insinööriliiton lakimies
