Maassa on samanaikaisesti korkea työttömyysturvan taso, joustavat työmarkkinat ja korkea työllisyys. Teollisuuden palkansaajien raportti vertailee Tanskan, Ruotsin ja Suomen järjestelmiä.
– Tanskan joustoturvamallia kuvataan usein kolmiona, joka muodostuu mallin kolmesta elementistä: joustavasta palkkaamisesta ja irtisanomisesta, anteliaasta sosiaaliturvasta sekä työttömien aktivoinnista, kirjoittaa raportin tehnyt taloustieteen tohtori Heikki Palviainen.
Elementit tasapainossa
Keskeistä Tanskan joustoturvamallissa on Palviaisen mukaan se, että sen elementit ovat keskenään tasapainossa ja niissä on toisiaan täydentäviä tekijöitä.
Suhteellisen korkea työttömyysturva kompensoi heikkoa irtisanomissuojaa. Yhdessä kattavien työllisyyspalvelujen kanssa se vähentää työntekijöiden riskiä, joka liittyy työpaikan vaihtamiseen – sekä koettua että todellista riskiä.
Yritykset puolestaan hyötyvät työntekijöiden nopeammasta liikkuvuudesta, ja avoimien työpaikkojen määrä taloudessa kasvaa. Erään arvion mukaan jopa noin 25 prosenttia tanskalaisista vaihtaa työpaikkaa vuoden aikana yksityisellä sektorilla, Palviainen kertoo.
Työttömien aktivointitoimilla parannetaan työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista ja ehkäistään korkeasta etuustasosta johtuvia haitallisia kannustinvaikutuksia.
Tanska on osoittanut, etteivät työmarkkinoiden joustavuus, kasvava talous, korkeat minimipalkat ja antelias sosiaaliturva ole vastakkaisia voimia. Esimerkiksi bruttokansantuote asukasta kohti on korkeampi ja työttömyysaste alempi kuin Ruotsissa ja Suomessa.
Ansiosidonnainen jopa 90 prosenttia palkasta
Ansiosidonnainen päiväraha voi Tanskassa olla peräti 90 prosenttia työttömyyttä edeltäneestä palkasta, kun verotus otetaan huomioon. Korvauskattona on tämänhetkisellä valuuttakurssilla runsaat 2 700 euroa kuussa, jonka saa suurin piirtein 3 000 euron kuukausipalkalla, kun Suomessa vastaava palkka tuo vain runsaat 1 700 euroa ansiosidonnaista.
Korvaus on vakuutukseen perustuva, eikä Tanskassa ole työmarkkinatukea vaan ansiosidonnaisen vaihtoehtona on toimeentulotuki, mutta sekin on suhteellisen korkea, noin 1 500 euroa kuukaudessa yksinasuvalle.
Pohjoismaisessa vertailussa Tanskan työttömyysturva on huomattavan edullinen pienipalkkaisille, mutta suuremmissa palkoissa korvausaste eli ansiosidonnaisen suhde palkkaan alenee korvauskaton takia.
Ansiosidonnaisen korvaustaso pysyy samana niin kauan kuin tukeen on oikeus, eli sitä ei ole porrastettu ajallisesti, toisin kuin Ruotsissa – ja Suomessa, jos hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat.
Irtisanomissuoja Tanskassa on löyhempi kuin Suomessa tai Ruotsissa, mutta henkilöstöryhmien välillä on huomattavia eroja. Irtisanomisaika riippuu siitä, onko irtisanomisesta säädetty laissa vai työehtosopimuksessa. Se on toimihenkilöillä yleensä pitempi kuin suorittavan työn tekijöillä, enimmillään kuusi kuukautta. Lisäksi toimihenkilöillä on oikeus korkeampaan irtisanomiskorvaukseen.
Malli kelpaa oikealle ja vasemmalle
Raportti kuvaa Tanskan mallin olleen 2000-luvun alussa suosionsa huipulla. Euroopan komissio suositteli joustoturvan periaatteiden käyttöönottoa EU:n jäsenmaille vuonna 2007, ja kansainvälisessä akateemisessa tutkimuksessa joustoturvamalli arvostettiin korkealle.
Vuosien varrella malliin on tehty muutoksia. 2000-luvun alkuvuosina työttömyysturvaa saattoi saada jopa seitsemän vuotta. Maksimikestoa on sittemmin lyhennetty pariin otteeseen.
Heikennykset ja työttömien lisätty kontrolli ovat aiheuttaneet joustoturvamallin kritiikkiä. Sen poliittinen legitimiteetti on kuitenkin vahva.
– Mallissa on tekijöitä, jotka miellyttävät oikeistoa, kuten joustava irtisanominen ja palkkaaminen, ja vasemmiston tukema taloudellinen turva, Palviainen summaa.
Suomeen on tulossa joustoa ilman turvaa
Palviainen korostaa, että sosiaali- ja työvoimapoliittisia järjestelmiä ei voi sellaisenaan kopioida maasta toiseen. Raportissa kuitenkin peilataan Petteri Orpon hallituksen politiikkaa Tanskan joustoturvamalliin.
Hallituksen tavoitteena on helpottaa irtisanomista ja palkkaamista, heikentää työttömyysturvaa ja lisätä paikallista sopimista.
– Suunnitelmissa on piirteitä joustavuudesta, mutta hallitusohjelmasta puuttuu Tanskan mallin taloudellinen turva ja panostukset aktivointiin ja työllisyyspalveluihin, Palviainen kirjoittaa.
Hän myös huomauttaa, että Tanskan malli edellyttää työmarkkinaosapuolten keskinäistä luottamusta. Vaikka Tanskassa ei ole yleissitovuutta, maan työmarkkinajärjestelmä perustuu vahvasti kollektiivisiin työehtosopimuksiin. Työehdoista ja palkkojen perustasosta sovitaan sektoritasolla, mutta lopullisista palkoista usein yritystasolla. Luottamusmiehellä on veto-oikeus estää yritystason sopimus.
Teksti: Mikko Nikula
