Oppia Saksasta

Kun Suomessa puhutaan taloudesta tai työmarkkinoista, monien keskustelijoiden mielestä hyvät esimerkit löytyvät usein Saksasta. Moni vannoo Saksan mallin nimeen, onhan se puhujien mukaan pitänyt Saksan kilpailukykyisenä ja maan työttömyyden alhaisena.

Kieltämättä Saksa menestyy, ja monella saralla se on hoitanut asiansa mallikelpoisesti. Yksi näistä asioista on henkilöstön asema työpaikoilla.

Kävin helmikuussa Russelsheimissa Opelin tehtaalla, joka on yksi Saksan suurimmista autotehtaista. Russelsheimissa on pitkät perinteet sekä autojen valmistukselle että työntekijöiden vaikuttamiselle. Opelilla on työneuvosto, joka koostuu 41 henkilöstön edustajasta, jotka hoitavat työntekijöiden asioita päätoimisesti. Neuvostolla on oma toimisto ja tilat.

Saksassa on lainsäädännön keinoin panostettu siihen, että vuorovaikutus henkilöstön ja johdon välillä toimii mahdollisimman hyvin. Aktiivisilla neuvostoilla on työpaikoilla myös todellista valtaa työehtojen suhteen, koska lähes kaikesta neuvotellaan ja sovitaan. Työntekijöitä ei voi esimerkiksi irtisanoa ilman sopimusta työneuvoston kanssa.

Russelsheimissa työnantaja halusi tehdä suunnittelijoiden kanssa sopimuksia 40 tunnin työviikosta työehtosopimuksessa olevan 35 tunnin sijaan. Työneuvoston kanssa asia sovittiin siten, että johto lupasi kirjallisesti suurempaa viikkotuntimäärää vastaan tarjota työtä vuoteen 2018 saakka.

Osittain sopimuksesta johtuen Russelsheimin merkitys Opelien tuotekehityksessä kasvaa. Työtä siirretään Russelsheimiin muualta. Aika ennenkuulumatonta olisi, jos suomalainen työnantaja sitoutuisi kirjallisesti työn tarjoamiseen kolmeksi vuodeksi eteenpäin.

Työneuvosto on puurtamisellaan saanut myös nostettua yli 3000 suunnittelijan palkan tasolle, jossa sen saksalaisen palkkaluokkajärjestelmän mukaan kuuluu olla. Ihmiset ovat pysyneet tyytyväisinä eivätkä ole vieneet osaamistaan kilpailijoille.

Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kun työpaikalla eteen tulevia tilanteita pohditaan ja ratkaistaan aidosti yhdessä, voidaan saavuttaa paljon. Saksassa henkilöstö on otettu vahvasti mukaan päätöksentekoon. Tavoite on yhteinen, saavuttaa mahdollisimman hyvä tulos.

Saksassa on ymmärretty, että parhaimmat ideat ja toimivimmat käytännöt eivät aina synny hallituksen huoneessa. Saksalainen malli, jossa asioita vie yksittäisten luottamusmiesten sijaan ryhmä, on tuottanut paljon hyvää.

Myös Suomessa on syytä parantaa yrityksen johdon ja henkilöstön mahdollisuutta keskinäiseen dialogiin ja samalla henkilöstön aitoon vaikuttamiseen. Tässä saattaa olla suomalaisille yrityksille ja työntekijöille menestyksen avain, Saksan mallin paras anti.