Insinööri-lehti talous

Palkat ovat nousseet kilpailijamaita hitaammin

Pienet palkankorotukset verrattuna kilpailijamaihin ovat vuosia tukeneet Suomen kilpailukykyä.

Suomen kustannuskilpailukyky on kehittynyt hyvään suuntaan viime vuosina, selviää Akava Worksin raportista. Tänä vuonna sen ennustetaan hieman heikkenevän ja kahtena seuraavana vuotena pysyvän tasaisena.

Julkisuudessa on keskusteltu kiivaasti oikeasta palkkatasosta. Tutkimuksen perusteella viime vuosien palkankorotukset eivät ainakaan ole olleet liian suuria maan kilpailukyvyn kannalta.

– Työn hinnan vaimea kehitys tukee Suomen kustannuskilpailukykyä, tiivistää Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri raportin tuloksia.

Raportti vertasi talouden tärkeimpiä tunnuslukuja tärkeimpiin kilpailijamaihin eli Saksaan ja Ruotsiin. Niissä teollisuuden palkankorotukset ovat olleet Suomea suuremmat liki kymmenen vuoden ajan.

Tuottavuuden pitää kasvaa

Työn kustannukset ovat vain osatekijä maan kilpailukyvystä. Toinen tärkeä tekijä on työn tuottavuus, jonka kehitys on madellut Suomessa pitkään.

– Olisi tärkeämpää pitää kilpailukyky korkeana tuottavuuden avulla eikä niinkään palkkojen hitaalla kasvulla, kommentoi finanssineuvos Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä.

Hän muistutti, että kun palkat kasvavat, myös verotulot kasvavat. Siitä hyötyy myös julkinen sektori, ja valtion velan osuus bkt:stä pienenee.

Teknologiaan täytyy investoida

Tuottavuuden kasvun avaimia ovat raportin tehneen Akavan työmarkkinaekonomistin Eugen Koevin mukaan teknologia, demografia ja poliittinen järjestelmä. Niistä Suomen vahvuus on toimiva demokratia, mutta väestön ikääntyminen aiheuttaa harmaita hiuksia. Työikäisten määrä suhteessa ikääntyneisiin kasvaa.

Koevin viesti on, että tuottavuuden on pakko kasvaa, ja se vaatii teknologista kehitystä.

– Suomalaisten koulutustaso ei kasva tarpeeksi eikä teknologian kehittämiseen ole tehty riittäviä investointeja.

Raportin kustannuskilpailukykymittarin tulos määräytyy työvoimakustannusten nousun, työn tuottavuuden nousun, valuuttakurssien muutosten ja vaihtosuhteen mukaan.

Teksti: Janne Luotola