Euroopan unionissa on yritetty pitkään säätää yhtiölakidirektiiviä, jonka ideana on helpottaa etenkin yhtiöiden valtioiden rajat ylittävää liikkumista. Uusi direktiivi sallii yrityksen siirtymisen kokonaisuudessaan ja ilman purkautumista toisen valtion alueelle. Samalla yhtiö muuntuu toisen valtion lakien mukaiseksi yhtiöksi.
Yritys voi siirtää kotipaikkansa nyt myös sellaiseen valtioon, jossa sillä ei ole minkäänlaista taloudellista toimintaa. Tämä herätti etukäteen pelkoja, että etenkin sidosryhmien oikeuksia ryhdytään polkemaan keinotekoisilla järjestelyillä ja väärinkäytöksillä, esimerkiksi niin sanotuilla postilaatikkoyrityksillä. Asiassa ehdittiin jo esittää monia, hyvin negatiivisiakin vaihtoehtoja, mutta nyt saatua lopullista ratkaisua voidaan pitää kohtuullisen hyvänä.
Direktiivissä on panostettu etenkin työntekijöiden tiedottamiseen ja kuulemiseen hyvissä ajoin ennen kuin yhtiö ylittää rajan. Työntekijöille tulee antaa hyvin yksityiskohtainen raportti mahdollisesta sulautumisesta, jakautumisesta tai siirtymisestä. Raportista tulee käydä ilmi toimenpiteen syyt ja arvio sen mahdollisista vaikutuksista työntekijöiden asemaan.
Asiassa esitettiin negatiivisiakin vaihtoehtoja.
Työntekijät saavat myös antaa oman lausuntonsa raporttiin, joka pitää toimittaa asiaa tutkivalle ja harkintansa mukaan lopullisen toimenpideluvan antavalle toimivaltaiselle viranomaiselle. Työnantajan tulee myös antaa työntekijöille perusteltu vastaus kaikkiin heidän esittämiinsä seikkoihin. Viranomainen voi tarvittaessa kuulla sidosryhmiä tai pyytää lisätietoja. Tämä koko selvitys tehdään yrityksen lähtömaassa. Myös eurooppalaista yritysneuvostoa (EWC) tulee direktiivin mukaan kuulla jo aikaisessa vaiheessa.
Väärinkäytökset on nyt sanktioitu, ja muutoksen jälkeen asiaa tutkitaan vastaanottajavaltiossa. Lähtömaassa voimassa olleen työntekijöiden osallistumisjärjestelmän tulee seurata kohdemaahan. Pääperiaate on, ettei voimassa olevaa järjestelmää voida heikentää suhteessa sen maan osallistumisjärjestelmiin, johon yritys siirtyy.
Jos yrityksen henkilömäärä kattaa uudessa valtiossa 4/5 lähtömaan kansallisen hallintoedustuslain vaatimuksesta, neuvottelut osallistumisjärjestelmästä pitää aloittaa. Olemassa olevan osallistumisjärjestelmän tulee olla voimassa ainakin neljä vuotta ja sama aika koskee mainittua 4/5-arviointia. Jos kansallista hallintoedustuslakia ei ole, noudatettavaksi tulee eurooppayhtiötä koskeva kansallinen laki.
Lisäksi saimme lupauksen, että komissio alkaa vahvasti selvittää Euroopan tasoisen hallintoedustusta koskevan direktiivin säätämistä. Tätä voi pitää jo ainakin pienenä voittona. Asiassa aloitetaan seuraavaksi kansallinen lainsäädäntöprosessi. Laki tulee voimaan arviolta kahden, kolmen vuoden päästä.
Maria Jauhiainen
Insinööriliiton lakimies
