Vihaksi pistää taas kerran. Lehdessä luki, että Ulkopoliittisen instituutin tutkija Arkadi Moshes – taitaa muuten olla näitä Mynämäen Mooseksia – oli ilmoittanut, että Suomelta on mennyt pakoteasian takia maine.
Tutkijaa hiertää se, että Suomi ei ollut eturivissä innostunut Venäjän vastaisten pakotteiden kiristämisestä. Päinvastoin, Suomi kehtasi vaatia lisäaikaa päätöksen toimeenpanolle.
Onhan tämä vallan mahdotonta tällainen unteluus ja hervakkuus. Kuka meidän kanssa Euroopan unionissa enää keskustelee!
* * *
Suomi on vapaa maa, ja sanakin on vapaa, ei siinä mitään, mutta pakko hämmästellä, mistä näitä mielipiteitään noin vain paiskovia tutkijoita oikein tulee ja miten he juuri UPIin osaavat pesiytyä?
Sievänen on nimittäin jo pidemmän aikaa seurannut ulkopoliittista keskustelua ja tullut siihen tulokseen, että joillakin tutkijoilla rooli tuppaa keskustelussa unohtumaan. Viileän, tutkimuksiin perustuvan analysoinnin sijaan televisiossa lauotaan omia mielipiteitä tutkijan kaapuun naamioituna.
Yhteistä näille mielipiteille ja niiden esittäjille on se, että niitä lauotaan erityisen mielellään tilanteissa, jossa puntaroitavana on Euroopan unionin, Suomen ja Venäjän väliset suhteet. Välillä tutkijan kädet ovat oikein tärisseet, kun on voimallisesti päässyt todistamaan, kuinka tärkeää Suomen on kuulua ehdoitta ja vastaan panematta yhteiseen eurooppalaiseen rintamaan.
* * *
Kyllä maailmaan mölyä mahtuu, mutta ei näiden päivystävien dosenttien mielipiteistä poliittisille päätöksentekijöille juurikaan apua ole. Otetaan nyt esimerkiksi tämä Ukrainan tilanne; tilanne on äärimmäisen vakava, joten maineesta tai sen menetyksestä puhuminen tuntuu aivan käsittämättömältä.
Toistaiseksi tilanne tuntuu olevan suomalaisilla päättäjillä – tai ainakin osalla heistä – jokseenkin hanskassa. Suomi yrittää parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan ajaa omaa ja kansalaistensa parasta vaikeassa paikassa.
Ja tässä hommassa ei auta hötkyillä tai liikaa mainetta miettiä. Pää on pidettävä kylmänä niin pitkään kuin mahdollista. Meillä on siitä kokemusta muutaman vuosikymmenen takaa ihan riittävästi.
* * *
Tutkimuksesta vielä sen verran, että hollantilainen tutkimuslautakunta on saanut alustavat tutkimuksensa valmiiksi Itä-Ukrainassa pudonneen matkustajakoneen tuhoutumisesta. Tiedotteen mukaan ”kone hajosi luultavasti ulkoa päin osuneiden useiden nopeasti liikkuneiden esineiden törmäyksen johdosta”.
Eli kysymyksessä ei ollut tekninen vika tai miehistön tekemä virhe, mutta jokainen voi edelleen itse tykönään miettiä, olivatko ”nopeasti liikkuneet esineet” ohjus tai jotain muuta sotaisaa. Ja jos olivat, niin kuka tai mikä taho painoi liipaisinta.
Ehkä sekin joskus selviää. Tai sitten ei, mutta tutkittu on.
