Venäjä on ”mysteeriin kääritty arvoitus”, siteerasi EK:n Venäjästä vastaava johtaja Kai Mykkänen Winston Churchilliä selvittäessään ajankohtaista tilannetta Venäjällä akavalaisille toimijoille.
Kolme vuotta Danske Bankissa Pietarissa työskennellyt Mykkänen on hyvin perillä maan talouden kehityksestä.
– Koko vuosikymmen on ehkä menetetty, veto on joka tapauksessa pois vuosiksi, hän toteaa.
Venäjä eli kultaista vuosikymmentä 1999-2008, jolloin BKT kaksinkertaistui, ostovoima lähes viisinkertaistui, rupla vahvistui ja kasvu oli parempaa kuin koskaan.
Väestön enemmistö pääsi käsiksi kasvun hedelmiin. Silloin syntyi myös Putinin kannatuksen kova perusta Mykkäsen mukaan.
Kasvu perustui suurelta osin kertaluonteisiin tekijöihin, eikä ratkaissut perimmäisiä ongelmia.Finanssikriisi osoitti Venäjän talouden suhdanneherkkyyden. Ulkomaisen velan virta oli satoja miljardeja vuodessa.
Mykkänen näyttää tilastoista, miten Venäjän kasvu alkoi hiipua. Putin tiesi tämän hyvin jo vuosi sitten. Jo ennen Ukrainaa Putinin pänsäryt olivat kasvaneet. Uusi eurooppalainen sukupolvi oli syntynyt Venäjälle, keskiluokka vaati demokratiaa ja oikeusvaltiota ja Internet löi Putin-uutiset.
Suomen kannalta ratkaisevaa on investointien kiihtyvä pienentyminen.
– Jos investointitavaroiden vienti Suomesta tippuu, sen vaikutus on 10-kertainen verrattuna elintarvikkeiden viennin romahtamiseen, Mykkänen sanoo.
Syntyykö paha kierre
Pakotteiden vaikutus Suomeen riippuu niiden kestosta ja kierteestä.
– Jos ajaudutaan kierteeseen, jossa uusia pakotteita ja vastapakotteita tulee jatkuvasti, epävarmuus vie rahoittajat niiltäkin, jotka eivät vielä ole pakotelistoilla.
Mykkäsen mielestä pakotteet eivät niinkään ole merkittäviä, vaan pelko siitä, että markkinoille syntyy epävarmuus ja Venäjän keskuspankin kyky hoitaa lainat heikkenee.
– Kierre saattaa aiheuttaa kehän, joka alentaa Venäjän luottoluokitusta ja saattaa sen roskalainaluokkaan, Mykkänen väläyttää pahinta skenaariota.
Se kiihdyttäisi pääomapakoa merkittävästi.
Jos asiat menevät pitkään pieleen, Suomi voi Mykkäsen mukaan menettää 25-40 prosenttia Venäjän viennistään. Tämän vuoden keväällä tiputus oli jo 14 prosenttia. Venäläisten turismituloista tiputus oli 30 prosenttia.
Elintarvikkeiden hinnat ovat Venäjällä jo nousseet kymmenen prosenttia, omenat 40 prosenttia ja kalan hinta lähes 100 prosenttia. Venäläiset ostavat hinnan noususta huolimatta kotimaisia tuotteita. Tämä näkyy ennen pitkää kuluttajahintaindeksissä.
Satoja miljoonia venäläisiä kiinnostavat kotimaiset vihannet ja hedelmät ja niiden saanti varsinkin edessä olevana talvena.
Mykkäsen mukaan Venäjä on tärkeä kauppakumppani Suomelle, mutta ei niin tärkeä kuin euroalue ja USA. Vienti länsimaihin on 7-kertainen verrattuna Venäjän vientiin. Parin prosentin kasvu siinä pystyy Mykkäsen mukaan kompensoimaan kolmanneksen romahduksesta Venäjän suunnassa.
Uusia pakotteita
EU:n pysyvien edustajien komitea eli Coreper miettii parhaillaan uusia pakotteita Venäjän kauppaan.
– Tärkeimpinä listalla ovat venäläisille tärkeät luksustuotteet, kuten timantit ja kaviaari, teknologiatuotteet sekä rahoituspakotteiden laajentaminen, Mykkänen selvittää.
Suomen kannalta suurin kysymys koskee offshore -kentille meneviä rakenteilla olevia laivoja sekä voimalaitostoimituksia öljykentille. Näitä koskevat pakotteet koskisivat ainakin Helsingin telakan, Outotecin, Wärtsilän ja Valmetin vientiä.
Rahoituspakotteiden laajentamisella ei ole Mykkäsen mielestä merkitystä niin kauan kuin kaikkea rahoitusta ei kielletä.
Suomi on kokonaisuudessaan riippuvaisempi Venäjästä kuin muut maat. Silti Mykkäsen mielestä on hankala vaatia erityistukia esimerkiksi Valion viennin romahtamiselle. Monet Euroopan maat ovat vielä pahemmassa tilanteessa.
Kriisikoordinaatiota
Elinkeinoelämän Venäjä-osaamisen avuksi on perustettu Business Team for Russia, joka koordinoi kriisiin liittyvää toimintaa yhteistyössä valtiojohdon kanssa. Lähtökohtana on ratkaisun edistäminen ja haittojen minimointi. Venäjää on voitava painostaa, pakotteiden kohdennusta on mietittävä.
Tärkeintä on tilanteen nopea ratkeaminen.
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto