Insinööri-lehti

Pelastakaa ekorikollinen Saarela!

Vihaksi pistää. On pistänyt koko viikon. Sievästä on toki harmittanut perussuomalaisten ponihäntäpölhö Hirvisaaren natsitervehdyshölmöilyt eduskunnassa, mutta vielä enemmän närästää älytön koohotus Sini Saarelan ympärillä.

Saarela on tämä Greenpeace-aktivisti, joka muutaman muun samanmielisen kanssa keksi yrittää kekkuloida Siperiassa arktisen alueen öljynporauslautan ympärillä. Mielenosoituspuuhissahan siinä oltiin, mutta valitettavasti vain siinä sivussa tuli rikottua yhtä jos toistakin Venäjän lakipykälää.

Kiitos Saarelan, nyt meillä miettii presidenttiä, ministeriä, oikeusoppineita ja ulkoministeriön virkamiehiä myöten iso joukko kallispalkkaisia ihmisiä teon syitä ja seurauksia. Mediasta puhumattakaan; toimittajat ovat ehtineet huolestua ja konsultilta kysellä, saako kasvisyöjäksi tiedetty Saarela varmasti oikeanlaista ravintoa karuissa venäläisissä vankilaoloissa.

* * *

Joku tietysti syystäkin ihmettelee ja kyselee, mikä tässä asiassa nyt niin Sievästä pännii. Onko hänestä tullut vanha ja väsynyt fossiili, joka ei enää ymmärrä, mitä on olla radikaali tai suorastaan kansalaistottelematon?

Siitä ei suinkaan ole kysymys. Mihin koira karvoistaan pääsee – kerran radikaali on aina radikaali – mutta sitä Sievänen ihmettelee, kuinka pitkälle menee valtion velvollisuus huolehtia omista kansalaisistaan tilanteessa kuin tilanteessa?

Tätä tuli pohdittua jo silloin, kun ulkoministeriö pelasti Jemeniin kaapattua Kalevan pariskuntaa. He olivat riskeistä tietoisia, mutta sentään laillisella asialla, Saarela taas ei. Pitäisikö tällaisissa tapauksissa kansalaisilla olla jonkinlainen omavastuu, kun heitä pelastetaan milloin kapinallisten kynsistä, milloin vankilasta?

Vai sovitaanko niin, että seikkailkaa ja rikkokaa lakeja ulkomailla kaikessa rauhassa, kyllä ulkoministeriö pelastaa ja veronmaksaja maksaa?

* * *

Tapaus Saarelaan liittyy myös ulkopoliittinen aspekti, joka on julkisuudessa jäänyt yllättävän vähälle huomiolle. Sieväsen kulmakarvat kohosivat, kun hän kuuli jopa presidentin esittävän arvion siitä, onko Saarela syyllistynyt merirosvoukseen tai mahdollisesti johonkin pienempään lainvastaiseen tekoseen.

Venäjän ja sen edeltäjän Neuvostoliiton systeemejä historiankirjoista ja sanomalehdistä lukeneena Sievänen pelkää, että tämän asian isänmaan ulkopoliittinen johto voi vielä saada syliinsä.

Itänaapuri nimittäin on aina ollut kohtuullisen tarkka omasta valtiollisesta suvereniteetistaan, johon muun muassa kuuluu aika luovuttamaton oikeus säätää omat lakinsa ja tulkita niitä.

* * *

Tämä asia pitäisi olla kirkkaana mielessään heillä, jotka suunnittelevat lainrikkomusretkeä Venäjälle. Ehkä myös kovin mielellään lausuntoja antavien poliitikkojen kannattaa uhrata hetki asian pohtimiseen.

Meinaan vaan, Suomella on ollut oikeudellisia kiistoja naapurin kanssa muun muassa lasten huoltajuuteen liittyvissä asioissa. Tuskin ne tähän jäävät ja voi olla, että jatkossa velivenäläinen on entistä hanakampi esittämään tulkintoja suomalaisesta oikeuskäytännöstä.

Tämäkin Sievästä harmittaa, hukataan Kekkosen ja Koiviston ulkopoliittista perintöä yhden ekorikollisen takia.