Puhutaanko teillä palkoista? Vaikka EU:n uusi palkka-avoimuusdirektiivi on jo nurkan takana, harva yritys on lähtenyt eturintamaan palkka-avoimuuden suhteen. Väitän, että palkkoihin liittyvä voimakas salailun kulttuuri palvelee vain ani harvoja. Palkka-avoimuuteen liittyviä lakeja on käytössä jo useissa maissa, ja pian loputkin EU-maat säätävät omat lakinsa aiheesta. Suomi on ilmoittanut aikovansa huomioida lainsäädännössä direktiivin minimivaatimukset.
Avoimemmat palkkakäytännöt hyödyttäisivät suurinta osaa ihmisistä. Tähän asti palkkatutkimukset ja -tilastot ovat auttaneet hahmottamaan palkkojen tasoa ja kehitystä. Myös luottamushenkilön kautta on voinut jo pitkään tarkistaa palkkansa tason. Toivoisin kuitenkin, että palkkaan vaikuttavat kriteerit olisivat aidosti kaikkien saavutettavissa ja siten oman palkan tason arviointi olisi helpompaa.
Palkkaerojen kaventuminen kasvattaisi ostovoimaa.
Nykyisin harva työnantaja ilmoittaa palkkahaitarin työpaikkailmoituksessa. Tieto palkasta kuitenkin herättäisi työnhakijassa luottamusta työpaikkaa kohtaan; se nimittäin kielii siitä, että työnantajan palkkausperusteet ovat tarkkaan harkitut ja reilut. Palkkaukseen liittyvä salailu ja hähmäisyys lisäävät epäluottamusta ja aiheuttavat stressiä, kun pitää vielä kaiken lisäksi spekuloida, saako rooliaan vastaavaa palkkaa. Jos palkkatasosta ja palkkauksen kriteereistä ei ole varmaa tietoa, stressiä voi ilmetä, vaikka todellisuudessa palkka vastaisi hyvin omaa työroolia.
Avoimet palkkakäytännöt lisäävät myös tasa-arvoa. Ilman läpinäkyviä palkkakäytäntöjä voi olla välillä syytä epäillä, että työhön liittymättömät asiat, kuten ikä, ulkonäkö, etninen tausta tai sukupuoli, vaikuttavat palkkaan. Läpinäkyvyys auttaisi vähentämään selittämättömiä palkkaeroja ja niihin toisinaan liittyvää vähemmistöstressiä. Palkkaerojen kaventuminen vaikuttaisi voimakkaasti yhteiskunnallisella tasolla ostovoiman kasvaessa ja palkkakuopassa olevien työntekijöiden aseman parantuessa.
Vaikka palkkakäytännöt tulevat kehittymään avoimempaan suuntaan, ei työntekijä voi jäädä lepäämään laakereilleen palkkansa suhteen. Henkilökohtaisista palkankorotuksista joudutaan jatkossakin neuvottelemaan säännöllisesti. Yleisen palkkatason kohentaminen joudutaan todennäköisesti tulevaisuudessakin huomioimaan liittojen neuvottelemiin yleiskorotuksin.
Vaikka palkka-avoimuuslainsäädäntöön liitettäisiin seurantatoimia ja jopa sanktioita, tutkimuksia ja tilastoja kannattaa laatia jatkossakin palkkatason ja -erojen kartoittamiseksi. Tietämys palkkojen tasosta kansallisella, paikallisella ja yrityskohtaisella tasolla palvelee meitä kaikkia.
Jenni Niemeläinen
Luottamushenkilö, Ramboll Finland Oy
