Yrityksiä kiinnostaa taloudellinen tulos ja yhteistoimintalain oikealla soveltamisella sitä tuetaan, painottaa yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen. Kaupan päälle tulevat myönteiset vaikutukset henkilöstön terveyteen ja elämänlaatuun.
Väitettä tukee työ- ja elinkeinoministeriössä TEM:ssä tehty tutkimus, jonka mukaan ne yritykset, jotka aktiivisesti noudattavat yt-lain henkeä, saavat siitä taloudellista etua, ovat menestyneempiä kuin muut yritykset ja tekevät muita enemmän innovaatioita.
Lamposta ihmetyttääkin se, miten huonosti yt-lakia tunnetaan ja noudatetaan.
Työnantajille ja henkilöstöedustajille tehdyn TEM:in tutkimuksen mukaan jopa 45 prosenttia henkilöstöedustajista oli sitä mieltä, että yt-lain mukaisia henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia ei ole käsitelty lainkaan, kun vastaava osuus työnantajan edustajista oli 32 %. Lain mukaan ne pitäisi tehdä yhteistoiminnassa vuosittain.
Suurin haaste onkin, miten henkilöstösuunnitelmat ja koulutustavoitteet saadaan yritystasolla toimimaan.
– Jotta käytäntö saadaan muuttumaan, tarvitaan suuri kulttuurin muutos, Lamponen toteaa.
Haastetta tuovat myös ulkomaisten yritysten rekisteröimättömät sivuliikkeet, joita yt-laki ei tunnu koskettavan.
Sisäpiirisäännökset eivät syrjäytä yt-lakeja
Paljon keskustelua ja epäselvyyttä on herättänyt myös yhteistoimintalakien sekä arvopaperimarkkinalain sisäpiirisääntelyn yhteensovittaminen tilanteissa, joissa listattu yhtiö suunnittelee esimerkiksi henkilöstömuutoksia.
Työnantaja vetoaa usein pörssilakiin kieltäessään luottamusmiestä kertomaan yrityksen asioista henkilöstölle.
Yhteistoiminta-asiamiehen mukaan yksinomaan se, että tiedottamisessa, kuulemisessa, neuvottelumenettelyssä tai osallistumisessa ilmaistaan sisäpiirintietoa, ei oikeuta yritystä jättämään noudattamatta yhteistoimintaa ja osallistumista koskevaa lainsäädäntöä.
Yt-asiamiehen neuvot kysyttyjä
Yhteistoiminta-asiamies valvoo yhteistoimintaa ja osallistumista koskevan lainsäädännön noudattamista yrityksissä. Valvottava kenttä on laaja: yksinomaan yt-lain piirissä on noin 8 000 yritystä ja 800 000 työntekijää.
Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto on käsitellyt syksystä 2010 lähes 4 000 asiaa. Neuvonta on painottunut työvoiman vähentämistilanteisiin. Työnantajat ja henkilöstön edustajat pyytävät neuvoja myös yrityksen tiedottamisvelvoitteista sekä henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden neuvottelemisesta vuosittain yhteistoiminnassa.
Teksti: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto