Nykyinen yhteistoimintalaki tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Laissa eroteltiin aiemmin yt-neuvottelujen nimellä tutuksi tulleet muutosneuvottelut ja vuoropuhelu omiksi luvuikseen. Jos muutosneuvottelut koskevat hankalia ja kielteisiä muutoksia, vuoropuhelussa on tarkoitus kehittää yritystä yhdessä ja ainakin yrittää ymmärtää paremmin toisen osapuolen näkemyksiä.
Vuoropuhelu on myös tarkoitettu edistämään työpaikoilla sellaista toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon toistensa edut.
Lisäksi asioita on tarkoitus käsitellä niin, että riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku edistyvät ja että työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet parantuvat asioissa, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan tai asemaansa. Vuoropuhelun tulisi olla luonteeltaan rakentavaa, ja osapuolten tulisi ottaa huomioon toistensa tarpeet ja asema. Toteutuuko tämä vai ei, on vielä hiukan epäselvää.
Yksi tärkeä osa vuoropuhelua on työyhteisön kehittämissuunnitelma. Sen erityisenä tehtävänä on kehittää yrityksen toimintaa ja työyhteisöä jatkuvaluonteisesti sekä parantaa työhyvinvointia ja toiminnan tuloksellisuutta. Kyse on – tai sen ainakin tulisi olla – ennen kaikkea työyhteisön, työntekijöiden osaamisen ja työhyvinvoinnin suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä.
Mukana tulee olla suunnitelma teknologisesta kehityksestä.
Suunnitelma on tarkoitus tehdä työnantajan kanssa yhdessä, mikä työpaikoilla välillä unohtuu. Kyseessä on kuitenkin kirjallinen suunnitelma, joka kehittyy ja elää työyhteisön vaatimusten mukaan. Sitä tuleekin päivittää säännöllisesti ja myös valvoa, että yhdessä sovitut toimenpiteet toteutuvat. Suunnitelmaa tehtäessä tulisi analysoida asioiden nykytilaa sekä miettiä tarkasti, mitä muutoksia tahdotaan, jotta muun muassa yhteistoimintaan kohdennetut resurssit voidaan käyttää työpaikalla tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.
Mukana tulee olla myös suunnitelmat yrityksen teknologisesta kehityksestä (esim. tekoälyn käyttö) sekä arviot investointien ja muiden yrityksen tai yhteisön toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksista työyhteisöön. Lisäksi tulee huolellisesti pohtia, miten työntekijöitä tuetaan muutoksissa ja miten heidän osaamisestaan huolehditaan. Erityistä painoarvoa tulisi antaa myös yrityksen johtamisen arvioinnille ja kehittämiselle.
Nyt yhteistoimintalakia ollaan taas muuttamassa, eikä ainakaan parempaan suuntaan. Muutosneuvotteluiden määräaikoja ollaan puolittamassa ja soveltamisraja on nousemassa vähintään 20 työntekijästä 50:een. Myös vuoropuhelua koskevaa soveltamisrajaa oltiin nostamassa, mutta sitä ei voida EU-lainsäädännön vuoksi tehdä.
Tätäkin taustaa vasten muut tavat vaikuttaa ja tulla kuulluiksi nousevat yrityksissä aivan uuteen arvoon. Keskiössä on työyhteisön kehittämissuunnitelma, jonka todellista merkitystä ei ole yrityksissä vielä täysin ymmärretty. Nyt se kannattaa ottaa aktiiviseen käyttöön ja hyödyntää asiakirjaa, jotta yrityksissä selvitään yhdessä tulevien vuosien haasteista.
Maria Jauhiainen
Insinööriliiton lakimies
