Insinöörien palkkakehitys oli tasaista eri alojen, alueiden ja tehtävien välillä kuluneen vuoden aikana. Silti koronaviruspandemia on jättänyt jälkensä myös tekniikan alalla työskenteleviin. Työpaikkansa säilyttäneilla palkat ovat kohoneet, mutta ilman työtä oleville tulot ovat vähäiset.
Pandemia näkyy Insinööriliiton tuoreen työmarkkinatutkimuksen aineistossa niin, että siinä on mukana edellisiä vuosia vähemmän juuri valmistuneita, keskimääräistä matalampaa palkkaa saavia insinöörejä.
Palkkakehityksessä näkyvät palkkojen muutoksessa myös useimmilla aloilla alkuvuonna maksetut työehtosopimuksissa sovitut palkankorotukset.
Koronaviruspandemian vuoksi insinöörien työttömyys on kasvanut, ja lomautettujen määrä on ennätyssuuri. Lisäksi vastavalmistuneiden työllistyminen on vaikeutunut.
– Insinöörit ovat kohdanneet pandemian eri tavoin ja erilaisista tilanteista käsin, sanoo Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa.
Palkat ovat nousseet
Insinöörien mediaanipalkka nousi kolme prosenttia ja keskiarvopalkka 2,4 prosenttia tämän vuoden lokakuussa verrattuna viime vuoden lokakuun vastaaviin lukuihin. Tänä syksynä mediaanipalkka oli 4 170 euroa ja keskiarvopalkka 4 440 euroa.
Teollisuudessa työskentelevien palkat olivat yhä palvelualojen palkkoja korkeammat; teollisuuden mediaanipalkka oli 4 355 euroa ja palvelualojen 4 003 euroa Asiantuntijatehtävissä mediaanipalkka oli 4 000 euroa, ja johto- ja keskijohtotehtävissä 5 050 euroa.
– Paras tapa nostaa palkkaansa on yhä työpaikan vaihtaminen. Palkka nousi työpaikkaa vaihdettaessa keskimäärin 600 euroa, Larjomaa kertoo.
Naisten palkat yhä jäljessä
Insinöörinaisten palkat laahaavat edelleen miesten palkkoja jäljessä. Naisten mediaanipalkka oli 3 700 euroa ja miesten 4 250 euroa. Osittain sitä selittää, että miehet työskentelevät naisia useammin ylimmän johdon ja keskijohdon tehtävissä, kun taas naiset ovat miehiä useammin asiantuntija- ja toimihenkilötehtävissä.
Miesten palkat ovat naisten palkkoja korkeammat kaikilla asematasoilla.
– Naisten suuremmasta osuudesta keskijohto- ja johtotehtävissä hyötyisivät kaikki, Larjomaa painottaa.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Shutterstock
