Suomen työmarkkinat kärsivät kohtaanto-ongelmasta. Työpaikkoja on avoinna, mutta sopivia tekijöitä ei riitä lähiseudulla. Nordea-pankki julkisti tänään selvityksensä, jonka mukaan vain kolmannes suomalaisista on halukkaita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä.
Selvityksessä ei kysytty sitä, kuinka todennäköisesti halukas muuttaja oikeasti muuttaisi työn perässä. Suurella osalla suomalaisista on omistusasunto ja juurtunut elämä, ja koti voi olla hankala myydä.
– Jos Itä-Suomessa on se tilanne, että työpaikka lähtee alta ja pitäisi muuttaa Etelä- tai Länsi-Suomeen töihin, niin Itä-Suomessa asuntomarkkinat eivät ole yhtä elävässä tilanteessa, Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala myöntää.
– Jos on rakentanut harvaan asutulle seudulle unelmiensa kodin, se ei välttämättä kohtaa toisen perheen unelmaa. Aina näissä tilanteissa löytyy tasapainohinta, jolla kauppa saadaan aikaiseksi, mutta myyjä joutuu usein joustamaan pyynnöstään, Kostiainen lisää.
Ekonomistit pitävät omistusasumisen lisäksi varainsiirtoveroa esteenä asuinpaikan vaihdolle, vaikka työttömälle tarjottaisiin toiselta paikkakunnalta töitä. Ekonomistit pitävät kuitenkin maan hallituksen lokakuun loppuun asti jatkamaa työttömille tarkoitettua muuttoavustusta muuttamista helpottavana tukena.
Iäkkäät jäävät paikoilleen
Kaksi kolmasosaa suomalaisista ei ole kyselyn perusteella valmiita muuttamaan työn perässä, vaikka he eivät työllistyisi omalla paikkakunnallaan. Erityisen vähäistä muuttohalukkuus on yli 50-vuotiaiden ja ammatillisesti kokeneiden joukossa sekä niillä, jotka asuvat haja-asutusalueilla.
Muuttovalmiimpia ovat nuoret, miehet, kaupungeissa asuvat ja johtavassa asemassa työskentelevät.
Muuttoetäisyydessä on isoja eroja. Suurin osa muuttaisi lähelle, noin 100–120 kilometrin etäisyydelle.
– Se tarkoittaa asuinpaikan vaihtoa esimerkiksi Turku–Tampere–Helsinki-kolmion sisällä, Pajala vertaa.
Jos kerran muutetaan, yllättävän iso osa on valmis lähtemään yli 500 kilometrin päähän. Reilu paikanvaihto on suositumpi ajatus kuin muutaman sadan kilometrin etäisyys.
– Toisen tyyppinen ajatus on se, että lähdetään oikeasti kauas ja aloitetaan uudenlainen elämä.
Keskustelu etätyöhuoneista heräsi
Koronaviruspandemiasta huolimatta suomalaiset asuntomarkkinat toimivat hyvin. Nordean mukaan kysyntä on kovaa ja suomalaiset luottavat maksukykyynsä. Koronatilanteen keväällä aiheuttama hidastuma on korjaantunut syksyn mittaan. Asuntojen hinnatkaan eivät ole romahtaneet vuoden tasolla, ja suurimmissa kaupungeissa hinnat ovat kasvaneet.
Asuntomarkkinoiden suurin muutos kymmenessä vuodessa on asuntojen koon pieneneminen. Vielä kymmenen vuotta sitten kerrostaloasuntojen keskikoko oli 87,5 neliötä, kun se tänä vuonna on 67,5 neliötä. Vain kuusi prosenttia kyselyyn vastanneesta sanoo koronatilanteen vuoksi tarvitsevansa nykyistä isompaa asuntoa.
– Voisi heittää kysymyksen ilmaan, pitäisikö ihmisten mielestä saada yksi ylimääräinen huone asuntoon, jonka voi lukita, Pajala sanoo.
Jopa 87 prosenttia sanoo Nordean kyselyssä, että etätyön lisääntyminen ei vaikuta heidän toiveisiinsa asumismuodosta. Poismuuttoa kasvukeskuksista ei ole tilastoissa havaittavissa.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Elena Noeva /Mostphotos
