Oletko koskaan miettinyt, kuinka keskeisistä työehdoista, tessistä, sovitaan? Kuinka painostusvalmiutta kasvatetaan ja miksi on tärkeää seisoa samassa rintamassa?
Terminä työtaisteluvalmius tarkoittaa järjestöllistä valmiutta puolustaa neuvoteltavia ehtoja ja tarvittaessa vauhdittaa käynnissä olevia neuvotteluja neuvottelutuloksen saavuttamiseksi. Kysymys on siis organisatorisesta ja henkisestä valmiudesta tehdä järjestöllisiä toimia tavoiteltavana olevan asian edistämiseksi. Tyypillisesti kyse on mielenilmaisusta, ulosmarssista, työnseisauksista ja laajimmillaan lakosta.
Nyky-yhteiskunnassa työtaistelu- ja painostuvalmius on rankasti demonisoitu. Kyseiset termit liitetään herkästi vasemmistolaisuuteen ja kalskahtavat oman arvonsa tuntevien, korkeasti koulutettujen, keskuudessa. Tilanne on kuin osallistuisi vappumarssiin. Monen mielestä ”so last season”.
Jos työtaistelu-valmius tuntuu vieraalle, olet erehtynyt.
Kuinka voimme kuvitella saavutettavan jotain uutta tai jatkavamme samalla tiellä, jos sopijaosapuolet eivät näin yhdessä halua? Sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta ja sopimus yhteisen tahtotilan. Yhteiskunnassa käynnissä oleva murros ei tue yhteisöllisyyttä. Tunne, että seisomme samassa rintamassa, on kateissa. Yksilöt haluavat päättää itse omista asioistaan, mikä on aivan luonnollista.
Työnteon keskeiset ehdot ovat tästä selvä poikkeus: ne tulee sopia kollektiivisesti. Tällöin olisi suotavaa, että niistä keskustellaan yhdessä ja niitä puolustetaan yhdessä. Ilman yhteistä tahtotilaa ja valmiutta, asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on äärimmäisen hankalaa, jopa puhtaasti sopimalla.
Jos työtaisteluvalmius tuntuu vieraalle ajatukselle ja ajattelet, ettei se koske myös sinua, olet todennäköisesti erehtynyt. Tällöin on syytä pysähtyä ja miettiä, onko kaikki hyvin ja ovatko nykyiset työnteon keskeiset ehdot puolustamisen arvoisia. Oikeus työtaisteluun on kansainvälisten sopimusten mukainen ja jokaisen perustuslaillinen oikeus Suomessa.
Ideaalisessa maailmassa työtaisteluvalmius on vain henkinen tahtotila ja sen ei tarvitse konkretisoitua sopimusta haettaessa. Järjestäytyneet työntekijät eli ammattiliittojen jäsenet ovat siis paljon vartijoina. Yhdessä toimimalla on meillä riittävä voima.
Me Insinööriliiton jäsenet olemme sitoutuneet laillisiin toimiin ja haemme sellaisia ratkaisuja, jotka palvelevat myös Suomen etua. Koemme kantavamme vastuuta jäsentemme lisäksi myös koko yhteiskunnasta.
Lasse Laurikainen
Kirjoittaja on teknologiayhtiö Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Espoossa.
