Insinööri-lehti

Tolkkua työaikoihin

Yhä useampi työntekijä huomaa olevansa aina töissä. Työsuhdekännykkä ja -läppäri kuljettavat työt mukana, tehtäväksi mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Johtajat ja johtavassa asemassa olevat toimivat näin työnsä puolesta. Suurin osa työntekijöistä kuitenkin siksi, että työtä on liikaa normaalin työajan puitteissa tehtäväksi tai koska työnantaja edellyttää jatkuvaa tavoitettavissa oloa. Ongelman vakavuutta lisää se, että jatkuvasta työnteosta on tullut vallitseva normi.

Työaikasuojelu on monen työntekijän kohdalla puutteellista. Työnantaja kikkailee työaikalailla ja rajaa työntekijöitä sen soveltamisalan ulkopuolelle tehtävänimikkeillä. Työhön liittyvät matkat teetetään omalla ajalla ilman korvausta. Työajan seuranta on puutteellista tai sitä ei ole.

Työaika on työturvallisuusasia

Ongelmallista tilannetta pyritään parantamaan työturvallisuuslakiin tulevalla muutoksella. Akavan aloitteesta tehty muutos on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen arvioidaan astuvan voimaan kevään aikana.

Työturvallisuuslakia muutetaan siten, että työajat kirjataan lakiin työhön, työtilaan, muuhun työympäristöön ja työolosuhteisiin verrattavaksi haitta- ja vaaratekijäksi.

Laki velvoittaa jatkossa työnantajat selvittämään ja tunnistamaan työajoista aiheutuvat vaaratekijät ja arvioimaan niiden vaikutusta työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työturvallisuuslain soveltamisala on työaikalakia laajempi, ja myös esimies- ja johtotehtävissä toimivat kuuluvat sen piiriin.

Työajoista aiheutuvat vaaratekijät on lain mukaan ymmärrettävä laajasti. Akavalaisittain on oleellista, että lain perusteluissa vaaratekijäksi katsotaan työnantajan aloitteesta työntekijän työhön sidottuna oleva aika. Tätä on esimerkiksi matkustaminen, jonka ei pääsääntöisesti katsota kuuluvaan työaikaan ja ne tilanteet, joissa työnantaja edellyttää työntekijän vastaavan puhelimeen tai sähköposteihin varsinaisen työaikansa ulkopuolella.

Vaarojen arvioinnissa on otettava huomioon myös työpäivien pituus, työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta, kokonaistyöaika, ylityöt ja niiden määrä, työn suorittamisajankohta, työaikojen ennakoitavuus, työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus sekä työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja niiden välillä.

Työpaikoilla tarvitaan ryhtiliike

Lakimuutos tuo työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille työkaluja työpaikkatason työaikakulttuurin muuttamiseksi. Mutta myös työntekijöiden on oltava aktiivisia ja valmiita puuttumaan työpaikan haitallisiin työaikakäytäntöihin.

Oman jaksamisen ja oikeuksien eteen kannattaa tehdä töitä paitsi pidemmän elämän, myös suurempien tulojen toivossa. Seitsemän tunnin viikoittainen palkaton ylityö aiheuttaa vuositasolla tuhansien eurojen ansionmenetyksen, ja lisäksi valtiolta jää verotuloja saamatta. Käytännössä palkattomilla ylitöillä ruokitaan harmaata taloutta.

Teksti: Tarja Arkio, Akava