Musiikkia on tuotettu perinteisesti inspiroitumalla aiemmasta musiikista ja luomalla siitä jotain uutta. Musiikintekijät ovat liittäneet pätkiä toisen artistin kappaleesta osaksi omaa teostaan. Plagiointikaan ei ole harvinaista. Tekoälyllä tehty musiikki sekoittaa tätä kuviota.
– Aina, kun joku tekee kappaleen, se perustuu taiteellisille tyyleille, jotka peritään edeltäjiltä. Tekoälymusiikki on omanlaisensa jatkumo tälle, oikeustieteen tohtori Anton Ylikallio kertoo.
Ylikallio on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja valmistunut myös pianistiksi Sibelius-Akatemiasta.
Tekoäly oppii matkimaan sille syötettyä musiikkia. Tekoälyä voi myös ohjata kohti haluttua lopputulosta tekstikehotteiden, eli promptien, avulla. Inhimillinen kontrolli lopputuloksen musiikillisista yksityiskohdista on kuitenkin rajallista.
– Esimerkiksi Suno, tekoälypohjainen musiikintekosovellus, tekee seitsemän miljoonaa kappaletta päivässä.
Kolme laillista perustetta
Ylikallio kertoo kolme laillista perustetta, jolla tekijöitä voidaan suojata. Tekijänoikeussuoja antaa yksinoikeuden musiikilliseen ilmaisuun, kun taas lähioikeudet kieltävät esitysten ja äänitteiden luvattoman kopioimisen.
Jos ratsastetaan kuuluisan artistin maineella, tähän voi puuttua tavaramerkkilain tai sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella.
– Tekijänoikeus ei suojaa taiteellisia tyylejä. Jos tekoälymalli on koulutettu tuottamaan musiikkia jonkun artistin tyyliin, tämä ei lähtökohtaisesti loukkaa artistin tekijänoikeuksia, Ylikallio toteaa.
Viestinnän asiantuntija Minna Auvinen on työskennellyt 15 vuotta tekijänoikeuksien ja musiikkikustantamisen parissa. Auvinen tutki opinnäytetyössään, miten tekoäly vaikuttaa musiikin tekemiseen ja tekijänoikeuksiin. Hän haastatteli neljää asiantuntijaa, jotka edustivat luovan alan tekijänoikeus- ja edunvalvonnan järjestöjä. Auvinen huomauttaa, että opinnäytetyö on valmistunut marraskuussa 2024 ja ajantasainen tieto voi olla tältä osin muuttunut.
Auvinen kertoo, että hänen opinnäytetyössään korostuu, ettei nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö sisällä suoraan tekoälyä koskevaa sääntelyä. Lait toimivat hyvin perinteisesti ihmisen tekemässä musiikissa, mutta eivät vielä vastaa riittävän selkeästi generatiivisen tekoälyn tuomiin tilanteisiin.
Lait toimivat hyvin perinteisesti ihmisen tekemässä musiikissa, mutta eivät vielä vastaa riittävän selkeästi generatiivisen tekoälyn tuomiin tilanteisiin.
Toinen keskeinen ongelma liittyy koulutusdataan. Jos tekoäly on opetettu tekijänoikeudella suojatulla materiaalilla ilman lupaa, ongelma liittyy jo itse koulutusvaiheeseen, ei vain lopputulokseen.
– Musiikin oikeudenhaltijoille tulee turvata oikeudenmukaiset korvaukset.
Auvisen haastattelemat asiantuntijat mainitsevat EU:n tekoälyasetuksen yhtenä uutena lainsäädäntönä. Tekijänoikeuksien kannalta olennaista kuitenkin on, että sääntely on vielä kesken ja käytännön tulkinnat ovat vasta muodostumassa.
Musiikin arvostus voi muuttua
Musiikin kuuntelijat ja markkinat voivat tottua helposti tuotettavaan sisältöön, Jos tekoälyn tuottama musiikki yleistyy voimakkaasti. Ihmisen työn taloudellinen ja symbolinen arvo voi heiketä. Arvostus riippuu paljon siitä, miten tekoälyä käytetään ja miten ihmisluovuus erotetaan koneen tuotoksista.
– Tekoäly ei ole pelkkä uhka, vaan se voidaan nähdä musiikin tekemistä tukevana työkaluna, Auvinen sanoo.
Auvinen kehottaa musiikin kuuntelijoita kuluttamaan fyysisiä äänitteitä suoratoistopalveluiden sijaan, käymään keikoilla ja ostamaan artistien oheistuotteita.
Tekoälyn lisääntyminen voi sekä nostaa että haastaa ihmisen tekemän musiikin arvostusta. Auvisen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ihmisen tekemä musiikki voi alkaa näyttää entistä ainutlaatuisemmalta, koska siinä korostuvat tekijän oma ääni, valinnat ja luova panos.
Myös Ylikallio huomauttaa, että tekoäly on lopulta vain työkalu muiden joukossa, ja musiikista tekee kiinnostavan työkalua käyttävän ihmisen oma persoonallisuus ja sanoma.
– Musiikin perimmäinen tarkoitus on kommunikoida tämä ydinsisältö kuulijalle, eikä tämä nähdäkseni ole muuttumassa tekoälymusiikin aikakaudella.
Teksti: Lauri Väänänen
Kuvat: User_79526 /Mostpohotos, Viktor Olaus Nygård ja Elisa Grönholm