Pohjoismaisen insinöörijärjestön Anen pääsihteeri Inese Podgaiska on huolissaan siitä, kuinka hitaasti eettinen ja lainsäädännöllinen koodisto seuraa tekoälyn kehitystä. Ihmisiä koskevaa tietoa voidaan käyttää sumeilematta kyseenalaisiinkin tarkoituksiin.
Euroopan komissio antoi huhtikuussa esityksen tekoälyn sääntelemisestä. Euroopan neuvosto ja parlamentti käsittelevät esitystä, joka on ensimmäinen alaa koskeva aloite.
Esitys on Podgaiskan mukaan kuitenkin pahasti vaillinainen. Se ei sääntele vaikutuksia ihmisiin, työntekijöihin ja loppukäyttäjiin vaan keskittyy vain tekoälyn kehittäjiin.
Työntekijöiden valvonta lisääntyy
Yleisesti on tiedossa, että tekoäly automatisoi työtehtäviä. Heikommin tunnistetaan, että se myös muuttaa työn tekemisen muotoa. Työsuhteiselle työlle tulee vaihtoehdoksi alustatalouteen liittyvä mikroyrittäjyys ja muunlaiset sopimukset. Perinteisissä työpaikoissa tekoälyä käytetään yhä enemmän omien työntekijöiden valvontaan ja suoritusten mittaamiseen.
– Ammattiliittojen on noustava puolustamaan työntekijöiden työehtoja, oikeutta yksityisyyteen ja oikeuteen olla tavoittamattomissa. Näitä asioita ei ole sisällytetty lainkaan EU-säätelyyn, Podgaiska sanoo.
Kasvojentunnistus on toinen arveluttava tekoälyn sovellus, jota poliisi käyttää julkisilla paikoilla myös joissakin EU-maissa. Se asettuu ristiriitaan ihmisten yksityisyyden kanssa.
– Ihmiset vastaavat tavallisesti, että ’en ole tehnyt mitään pahaa, joten miksi minun pitäisi olla siitä huolissani’. Mutta me annamme itsestämme niin paljon dataa, ettemme voi kontrolloida sitä, kuinka sitä käytetään ja ettei sitä käytetä väärin.
Luotettavuus synnyttää kilpailuetua
Ane ajaa insinöörien koulutusohjelmiin etiikan opetusta. Tavoite on toteutunut ainakin Tanskan teknillisessä yliopistossa DTU:ssa. Etiikka lisää ymmärrystä tekniikan yhteiskunnallisista vaikutuksista.
– Tekoäly, johon on koodattu pohjoismaiset arvot, voisi tuoda Pohjoismaille kilpailuetua.
Podgaiska tyrmää ajatuksen, että sääntely estää teknologista kehitystä tai vaikeuttaa kilpailua. Jos kaikille saadaan samat säännöt, kilpailusta tulee reilua. Tällaisessa kilpailussa pohjoismaiset yritykset, jotka tiedetään kansainvälisesti luotettaviksi, ovat vahvoilla.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Mirza Sudzuka /Mostphotos
