Vantaalainen Petra Linnasaari näkee työpaikkansa ikkunasta kaupungin puhutuimman työmaan. Tikkurilan rautatieaseman ali kaivetaan tunnelia, ja keskustan katuja kaivetaan auki.
– Näen saman työmaan myös oman kotini ikkunasta, Linnasaari lisää.
Hän työskentelee projektipäällikkönä Vantaan ratikkahankkeessa. jossa rakennetaan pikaraitiotielinja Aviapolikselta Mellunmäen metroasemalle Helsinkiin. Tikkurilan ja Hakunilan kautta kulkevalla linjalla on mittaa 19 kilometriä.
Reitillä kiemurtelee hämmästyttävän kattavasti myös Linnasaaren oma elämä. Hän on ollut lentoasemalla aikoinaan töissä, ja Rajakylässä päin hän käy pelaamassa jalkapalloa.
– Kuljen peleihin autolla ja näen siinä samalla, missä vaiheessa työmaat ovat.
Linnasaari on ollut hankkeen palveluksessa siitä lähtien, kun hän teki liikennealan insinööriopintojen harjoittelun kaupungille vuonna 2021.
– Minulle tarjottiin kahta harjoittelupaikkaa, joista valitsin tämän. Kyllä tämä kiinnosti eniten ja tuntui omimmalta.
Hanke kehittää koko kaupunkia
Raitiotiehanketta perustellaan koko kaupungin kehittämisellä.
– Ratikka ei tule Vantaalle vain siksi, että sillä pääsisi paikasta toiseen, vaan tänne tulee samalla uusia asuinalueita ja työpaikkoja.
Reitin varrelle nousee muun muassa kokonaan uusi asuinalue Fazerila, ja esimerkiksi Aviapoliksen liike- ja toimistoalue kasvaa.
– Samalla syntyy viihtyisää kaupunkitilaa, kun parannetaan pyöräily- ja kävelyteitä ja luodaan uusia hengailupaikkoja. Hakunilan ostari kehittyy ja saa uuden ilmeen hankkeen myötä.
Hanke alkoi jo ennen kuin rakentamisesta päätettiin lopullisesti. Vantaa teki periaatepäätöksen raitiotien rakentamisesta vuonna 2023.
– Päätöksenteon seuraaminen on ollut jännittävää. Pitkään jo näytti, että hanke toteutuu, mutta äänestyksestä tuli silti tiukka. Hanke on jakanut mielipiteitä, mikä on ymmärrettävää, kun se on iso ja maksaa paljon.
Ensi vuonna odottaa seuraava päätös, kun Vantaa valitsee, rakennetaanko Aviopolikselta jatkoyhteys lentoasemalle. Päätepysäkki oli alun perin suunniteltu nimenomaan lentoasemalle, mutta päätepysäkki karsittiin nykyisestä hankkeesta kustannussyistä.
– Olisi järkevämpää tehdä raiteet lopulta lentoasemalle asti, Linnasaari pohtii.
Kustannusten takia nykyisestäkin hankkeesta on jouduttu karsimaan asioita. Tämä näkyy muun muassa siinä, että raiteiden viereisiä katuja ei uudisteta samalla tai jotkin ominaisuudet ovat riisuttuja.
– Esimerkiksi monien pysäkkien ympärille suunniteltuja istutuksia ja köynnösrakennelmia on vähennetty. Se vaikuttaa siihen, miten viihtyisiä pysäkit ovat.
Big room kokoaa kaiken tiedon
Projektipäällikön työt hoituvat enimmäkseen hankkeen projektitoimistossa aivan Tikkurilan rautatieaseman vieressä. Saman katon alla on allianssimallin mukaisesti sekä tilaajat, suunnittelijat että rakentajat.
Tilaajina ovat Vantaan kaupungin lisäksi HSY ja Kaupunkiliikenne. Rakentajina toimivat Destia, GRK ja Kreate, suunnittelijoina Afry, Ramboll, Sitowise, Sweco ja WSP.
– Laadunvarmistus onnistuu yhteistyössä parhaiten. Sen sijaan, että suunnittelija lähettäisi minulle valmiin suunnitelman hyväksyttäväksi, hän on vieressäni näyttämässä jo tekovaiheessa, millainen suunnitelmasta on tulossa, Linnasaari havainnollistaa.
Huolimatta isosta projektiorganisaatiosta haastattelupäivänä toimistolla on todella tilavaa.
– Nyt kun rakennustyömaat ovat käynnissä, täällä on selvästi aiempaa hiljaisempaa.
Rakentaminen alkoi viime vuoden joulukuussa eri puolilla reittiä. Työt etenevät vaiheittain ja eri tahtiin eri osuuksilla. Ensin tehdään valmistelevia töitä, kuten maansiirtoa, ennen kuin alkaa varsinaisen kadun rakentaminen. Kiskojakin on jo asennettu muun muassa Kyytitielle ja Tikkurilantielle.
Linnasaaren vastuulle kuulu suunnittelun ohjaus tilaajan näkökulmasta. Hän vastaa ratikkahankkeen itäisestä osuudesta, joka on pilkottu niin ikään pienempiin osaprojekteihin. Työtehtäviin kuuluvat myös työmaakäynnit tarvittaessa.
– Jos rakennusvaiheessa havaitaan eri tekniikkalajien välisiä suunnitteluristiriitoja, ne ratkaistaan ja revisioidaan työmaapalveluna osana laadunvarmistusta.
Tehtävää vielä riittää, sillä liikenteen pitäisi alkaa vuonna 2029.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola