Populaarikulttuuria tuntevat tietävät, että Tähtien sota -elokuvien ensimmäisenä ilmestynyt osa oli sarjan neljäs. Ne ensimmäiset kolme vain tehtiin vuosikymmeniä myöhemmin. Ensimmäisenä julkaistun elokuvan nimi kokonaisuudessaan oli Tähtien Sota IV: Uusi toivo.
Uusi toivo viittaa siihen, että epätoivoisessakin tilanteessa olevat kapinalliset saivat toivon heräämään. Elokuvassa tämä tapahtui saamalla haltuun salaisia asepiirustuksia pahan Imperiumin uudesta superaseesta. Oli mahdollisuus iskeä takaisin.
Mahdollisuus synnyttää toivoa. Toivo synnyttää tekoja.
Suomi tarvitsee samanlaista toivoa. Emme välttämättä vieraiden valtioiden aseiden kaavioita, mutta sitä tunnetta. Sille on kysyntää tilanteessa, jossa talous kasvaa – on kasvanut jo jonkin aikaa – mutta kasvu ei ole muuttunut työllisyydeksi.
Se toivo olisi teollisuuspolitiikassa. Sellaisissa keinoissa, joilla saadaan aikaan uutta yritystoimintaa. Toimintaa, joka synnyttää uusia työpaikkoja, uutta kasvua.
Vaikka lienee niin, että Suomen on osin pakko olla mukana myös yritystukikilpailussa, joka on jälleen alkanut maailmaa riivata, niin on hyvä muistaa, että sitä peliä emme voi voittaa. Jos teollisuuden ja yritystoiminnan tekeminen on siitä kiinni, mitä tukiaisia on saatavilla, on isommilla toimijoilla ylivoimainen asema.
Jos Suomi odottelee, menevät mahdollisuudet meiltä ohi.
Tulevalla hallituksella ja hallituksilla on kaksi selkeää valintaa tehtävänään. Osaamiseen tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit mukaan lukien täytyy edelleen panostaa. Sen lisäksi energiaan, ennen kaikkea sähköverkkoihin ja sähkön tuotantoon, täytyy investoida.
Monet elämämme teknologiamurrokset mahdollisuudet liittyvät nimenomaan siihen, onko meillä riittävästi oikean hintaista sähköä saatavilla. Se vaatii sekä tuotantoa että sähköverkoilta riittävää kapasiteettia.
Halutaanko vetytaloutta? Jos kyllä, tarvitaan sähköä. Halutaanko datataloutta? Jos kyllä, tarvitaan sähköä. Halutaanko vihreää terästä tai alumiinia? Jos kyllä, tarvitaan sähköä.
Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavan hallituksen pitää tehdä valintoja, joilla tämä varmistetaan. Valintoja, joilla tämä varmistetaan tuotannon ja siirron osalta nopeammin kuin hitaammin. Jos Suomi odottelee, menevät mahdollisuudet meiltä ohi.
Osaaminen on selkeämpi juttu. Me emme voi pärjätä hinnalla tai määrällä tekniikan alan kilpailussa Intialle tai Kiinalle. Osaamiselle voimme. Siksi meidän pitää olla aina hitusen parempia. Se vaatii resursseja.
Näiden kahden lisäksi, kun tehdään oikeita valintoja laadun ja panosten suuntaamisen suhteen, ollaan jo pitkällä uuden toivon luomisen tiellä. Suomi tarvitsee teollisuuspolitiikassa laatuohjelman, joka pureutuu tuotannon laatuun. Se edellyttää koulutusta ja vuoropuhelua toimialojen sisällä.
Valtio ei voi myöskään enää olla täysin neutraali valintojen suhteen. Jos odotamme, että markkinat suuntaavat voimavarat oikeisiin asioihin, emme välttämättä onnistu. Nykyisille vahvuuksillemme esimerkiksi kvanttiteknologian osalta on syytä rakentaa.
Teollisuuspolitiikka voi olla Suomen uusi toivo. Se ei kuitenkaan synny ilman oikeita valintoja.
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja