Työhyvinvoinnin parantaminen vaatii monenlaisia toimia, esitti Ylemmät toimihenkilöt YTN:n tutkija Varpu Multisilta Akava Worksin järjestämässä seminaarissa tänään.
Multisilta nostaa palkkauksen perusteiden avoimuuden yhdeksi kehitettävistä asioista. Peruspalkan sekä bonus- tai tulospalkkioiden määräytymisen perusteet pitäisi tulla selväksi henkilöstölle.
– Siten henkilöstö tietäisi, miten toimimalla voi parantaa tilille päätyvää summaa, Multisilta sanoo.
Suuri osa akavalaisista yksityisen sektorin työntekijöistä ei edes tiedä, ovatko he jonkin palkkaan vaikuttavan vaativuusarvioinnin piirissä.
Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela täydensi seminaarissa, että palkkauksen vaikutukset ovat rajallisia. Hän viittasi seminaarissa kaikkia suomalaisia työntekijöitä koskevan työolotutkimuksen havaintoihin.
– Palkkauksen kehittäminen vähentää työtyytymättömyyttä mutta ei lisää työtyytyväisyyttä, Sutela tarkentaa.
Työnjako kaipaa selkiyttämistä
Työhyvinvoinnin parantamiseen ilmenee YTN:n datasta monta syytä. Akavalaiset yksityisen sektorin työntekijät kaipaavat nykyistä selvempää työnjakoa, organisaation tavoitteiden selkiyttämistä ja työkuorman vähentämistä.
– Nämä kaikki kolme tekijää liittyvät työn johtamiseen ja esimiestyöhön, Multisilta tiivistää.
Hän arvelee, että työhyvinvointia voidaan parantaa takaamalla riittävä keskittyminen työhön ja vähentämällä kiirettä ja työhön liittyviä aikapaineita.
– Työhyvinvoinnin avulla voidaan saavuttaa tuottavuusloikka ja parantaa Suomen kilpailukykyä.
Nykytilanteessa työhyvinvoinnin laiminlyöntien vuoksi tekemättä jääneen työn hinnaksi ovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työterveyslaitos arvioineet 24–40 miljardia euroa vuodessa.
– Puutteiden korjaamiseen on panostettu, mutta myös ongelmien ennaltaehkäisy pitäisi paremmin ottaa huomioon, eli kokonaisymmärrystä edistävät toimintatavat ovat harvinaisia.
Multisilta painottaa, että tehokkain keino esimerkiksi pidentää työuria on ehkäistä työkyvyttömyyttä.
Kuormitus korostuu naisilla
Suomalaisten työelämä on polarisoitunut viimeisimmän, vuonna 2018 tehdyn, Tilastokeskuksen työolotutkimuksen perusteella. Erikoistutkija Hanna Sutela nostaa esiin kiireen lisääntymisen. Ilmiö näkyy pahiten naisvaltaisilla aloilla ja kuntasektorilla.
– Ei ole aikaa kehittymiseen, aloitteiden tekemiseen eikä ideoiden soveltamiseen. Kehitysmahdollisuuksien kasvu on pysähtynyt, Sutela luettelee.
Tällaisia kiireen pilaamia töitä on 17 prosenttia suomalaisten töistä. Hyvissä töissä, joissa erilaiset laatutekijät ovat hyvällä tasolla, oli 35 prosenttia suomalaisista. Hyvissä töissä työskentelevistä miehiä oli naisia enemmän.
Kansainvälisesti mitattuna suomalainen työelämä on verrattain hyvää. Työajoissa joustetaan hyvin sekä työntekijän että työnantajan suuntaan.
Hyvät työt ovat teoriassa kenen tahansa saavutettavissa. Hyvien töiden ryhmään kuului laajasti ihmisiä eri ikä-, koulutus-, ammatti- ja sosioekonomisista asemista. Ne eivät rajoitu siten vain ylempien toimihenkilöiden tehtäviin vaan kuuluvat myös suorittavan työn joukkoon.
– Työoloja ja työhyvinvointia pitäisi voida parantaa kaikissa töissä ja tehtävissä. Näin vältetään työolojen jyrkkä eriytyminen tulevaisuudessa, Sutela sanoo.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
