Nuorten eli alle 35-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvointi on heikentynyt. Nuorten työntekijöiden mielenterveydestä johtuneet sairauspoissaolot ovat kasvussa, selviää tämänpäiväisestä Työterveyslaitoksen Työpuntari-tilaisuudesta.
Kesästä 2021 viime vuodenvaihteeseen asti toistetut Miten Suomi voi -kyselytutkimukset kertovat, että työpaikoilla kaiken ikäisten työntekijöiden työn imu ja työkyky ovat heikentyneet, ja työuupumuksen riski on kasvanut.
– Näitä tuloksia voi tulkita ennakkovaroituksina. On helpompi ehkäistä ongelmia kuin korjata niitä liian myöhään, erikoistutkija Janne Kaltiainen evästää.
Työhyvinvointi on heikentynyt eniten nuorilla ja matalan koulutustason töissä. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työhyvinvointi oli keskikastia. Koska koulutusasteiden erot ovat olleet näkyvissä tutkimuksen alusta asti, erot ovat puolessatoista vuodessa vain syventyneet.
Nuoret tarvitsevat onnistumisia
Keinoja hyvinvoinnin parantamiseksi töissä riittää. Työntekijän pitää kokea saavansa jotakin vastinetta työstään, hänen pitää nähdä työstään myönteisiä tuloksia sekä kokea varmuutta ja yhteenkuuluvuutta työyhteisöön.
– Erityisesti nuorten työhyvinvointia voidaan edistää panostamalla yhteisöllisyyteen, arvostukseen ja onnistumisten huomioimiseen työpaikoilla, Kaltiainen tarkentaa.
Erikoistutkija tähdentää, että ikä ei itsessään selitä heikkoa työhyvinvointia, vaan nuorten työoloja ei ole järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla.
Hänen mielestään työelämänsä vasta aloittaville on tärkeää, että uudessa paikassa nimetään kokenut kollega mentoriksi, joka opastaa uralla alkuun.
Myönteiset puolet pääsevät esiin
Alan asiantuntijat nostivat Työpuntari-tilaisuuden paneelikeskustelussa esiin keinoja työhyvinvoinnin parantamiseen. Uupuminen ja muut ongelmat työpaikoilla voidaan välttää usein riittävien resurssien avulla. Monen mielenterveysongelman diagnoosin taustalla ovat kuormittava työ ja ristiriitaiset odotukset.
Nykyaikaisessa työpaikassa vahvistetaan monimuotoisuutta ja psykologista turvallisuutta. Silloin työntekijöillä on tilaa heittäytyä, esittää kehitysehdotuksia ja uudistaa työn tekemisen tapoja.
Nuoret tarvitsevat nykyistä enemmän valmiuksia opiskelusta työelämään siirtymiseen, mikä vaatii yhteistyötä korkeakoulujen ja työpaikkojen välillä.
Työelämästä puhutaan julkisuudessa usein kielteisessä valossa. Kuitenkin työssä käyvä väestö voi paremmin kuin ne, jotka syystä tai toisesta eivät ole päässeet mukaan työelämään.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
