Eurooppaa kohdannut talouskurimus on pakottanut EU:n komission tiukentamaan jäsenmaittensa talouskuria ja valvontaa. Talouden epätasapainon seuraamiseen on tullut useita mekanismeja, joilla seurataan myös sosiaalipolitiikkaa ja julkisen talouden alijäämiä.
Suomen EU-jäsenyyssopimukseen sisältynyt poikkeussääntö on taannut meille oikeuden itse määrätä työeläkejärjestelmästä. Nyt uhkana on, että EU puuttuu tähän oikeuteen.
– Eläketurvaa koskeva päätöksenteko täytyy pitää kansallisissa käsissä. Työeläkkeissä on kyse jo liki 1,5 miljoonan suomalaisen toimeentulon perustasta, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Siimeksen mukaan työeläkejärjestelmää ja työeläkevakuuttajia koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä omista lähtökohdistamme käsin myös tulevaisuudessa.
Työeläkeratkaisujamme mainostettava
Eläkejärjestelmän vahva talous on johtaja Jaakko Kianderin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta mukaan parantanut Suomen julkisen talouden indikaattoreita. Alijäämäluvut näyttävät ’liian hyviltä’.
Eläkejärjestelmä on kuitenkin kärsinyt finanssikriisistä; sijoitustuotot olivat negatiivisia 2008 ja 2011 ja palkkasumman kehity heikko. Mutta sosiaalitupo turvasi kohtuullisen maksutulokehityksen.
– Eläkejärjestelmän rooli julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemassa on korostunut, Kiander sanoo.
Hänen mukaansa Euroopan kriisi on vahvistanut talouspolitiikan koordinaatiota ja euromaiden finanssipolitiikan keskitettyä valvontaa ja raportointia.
Entinen vakaus- ja kasvusopimus on saanut seurakseen moniulotteisen tavoitteenasettelun ja seurannan, joka koskee makrotalouden tasapainoa ja koko julkista taloutta. Siten se koskee välillisesti myös työeläkejärjestelmää julkisen talouden osana ja kansantalouden suurimpana säästäjänä.
Kianderin mukaan työeläkejärjestelmä on edelleen kansallisen autonomian saareke keskellä federalistista kehitystä.
– EU-toimijoiden halu laajentaa kompetenssiaan myös suomalaiselle työeläkealalle on odotettavissa, Kiander ennustaa.
Toistaiseksi komission ymmärrys suomalaisen järjestelmän paremmuudesta on ollut puutteellista.Työeläkealan onkin hänen mielestään alettava valmistautua itsensä markkinointiin kestävänä ja älykkäänä järjestelmänä, josta muutkin voisivat ottaa oppia.
Kansalaisesta kuluttajaksi
Kelan tutkimusprofessorin Olli Kankaan mielestä julkispalveluilla, ennen muuta terveys-ja vanhuspalveluilla on säästöpaineita kysynnän suuntautuessa yksityisiin palveluihin.
– Tarvitsemme uusia resursseja ja uudenlaisia tietoja, kun siirrymme kansalaisista kuluttajiksi, mutta onko meillä siihen välineitä, Kangas pohtii.
Myös sosiaalilainsäädännön muuttuminen kuluttajalainsäädännöksi vaatii resursseja.
Julkinen sektori on yksi menoerä, mutta hyvinvointivaltio ei ole ongelmien syy, Kangas painottaa.
Kankaan mukaan useissa maissa on nähtävissä keskiluokkien kaventuminen. Työelämässä se näkyy niin, että tarjolla on hyväpalkkaisia ja huonopalkkaisia töitä.
Hyvinvointivaltion tulontasausvaikutus on pienenemässä; verotus ja tulonsiirrot eivät tasaa samalla tavalla kuin ennen.
– Sosiaalipolitiikka on ollut yhteiskunnan kitti. Mitä tapahtuu, jos tuo kitti rapautuu, Kangas ihmettelee.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto