Joulukuu pysäyttää monet palvelut Britanniassa, kertoi Guardian maanantaina. Posti, kuljetukset, terveydenhoito, virkamiehet ja teollisuus menevät lakkoon. Työntekijät haluavat sekä nostaa palkkojaan että parantaa työolojaan. Ostovoima on heikentynyt voimakkaan inflaation vuoksi.
Jos vaatimuksiin ei vastata, lakkoon liittyvät myöhemmin pelastajat, opettajat, tutkijatohtorit ja metronkuljettajat liittyvät työtaisteluihin. Lehden kokoaman lakkokalenterin perusteella koko loppukuu on täynnä suunniteltuja lakkoja.
Paineet kasvavat eri maissa
Syksyllä useat ammattiliitot aloittivat lakkoja muun muassa Saksassa, Ranskassa, Britanniassa, Espanjassa, Portugalissa ja Itävallassa, kertoi Reuters marraskuussa. Lakot painottuivat työntekijäliittoihin, ja monet ammattiryhmät ovat jo päässeet sopimukseen.
Britanniassa työnantaja maksoi olutlastien kuljettajille 12,5 prosentin palkankorotuksen välttääkseen lakon. Maan inflaatio on 11 prosenttia.
Saksassa vajaat neljä miljoonaa metallityöläistä saa IG Metall -liiton neuvottelemat kahdeksan prosentin palkankorotuksen. Inflaatio on maassa 11,6 prosenttia.
Itävallan metalliteollisuuden työntekijät onnistuivat neuvottelemaan itselleen yli seitsemän prosentin palkankorotukset, vaikka maan inflaatio on pysynyt 6,3 prosentissa.
Suomessa kierros alussa
Suomessa työmarkkinakierros on alkuvaiheessa. Teollisuuden isoja sopimuksia päättyi marraskuun lopussa. Työtaisteluja on nähty, kun rinnetyöntekijät lakkoilivat joulukuun alussa ja aikovat jatkaa joulunpyhinä työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi.
Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset ovat ehtineet päättyä jo neljällä alalla ilman uutta sopimusta. Teknologiateollisuudessa ja suunnittelu- ja konsulttialalla ratkaisua haetaan parhaillaan sovittelulautakunnasta.
Suomessa on järjestetty muihin Pohjoismaihin verrattuna enemmän lakkoja. Myös Euroopan maihin verrattuna työtaisteluiden vuoksi menetettyjen työpäivien määrä on ETUI:n mukaan korkea viimeisen vuosikymmenen aikana. Enemmän lakkoja on ollut vain Ranskassa ja Belgiassa.
Lakoilla saavutetuista työehtosopimuksista huolimatta Suomen työvoimakustannukset ovat kasvaneet viime vuosina hitaasti verrattuna kilpailijamaihin. Esimerkiksi Ruotsissa palkankorotukset ovat olleet avokätisempiä, vaikka maassa ei ole järjestetty juuri lakkoja. Siten Suomen suhteellinen kustannuskilpailukyky on parantanut viime vuosina.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Magicbones/Mostphotos
