Viime aikoina kansainvälisissä pelialan yrityksissä on havaittu useita tapauksia, joissa epäterve ylitöiden tekeminen on ollut yleistä. Tätä englanninkielisellä crunching-termillä kutsuttua työtapaa on joissain piireissä jopa ihailtu. Tyypillisesti kansainvälisellä pelialalla on tehty paljon ylitöitä kehitystyön loppuvaiheessa juuri ennen pelin valmistumista ja sen markkinoille julkaisua.
Suomessa asiat näyttävät olevan selvästi paremmin. Pelialan palkkakyselyssä 53 prosenttia vastaajista kertoi, etteivät he ole tehneet epäterveitä ylitöitä lainkaan. Vastaajista 30 prosenttia koki joskus tehneensä epäterveitä ylitöitä ja 12 prosenttia ilmoitti tehneensä niitä kerran. Vain puoli prosenttia kertoi tekevänsä usein epäterveitä ylitöitä.
– Työaikalaki vaatii työnantajaa huolehtimaan työaikakirjanpidosta ja se käsittää myös ylitöiden kirjaamisen ja kompensoimisen. Epäterve ylityö on sitä, joka jää kirjaamatta ja josta työntekijä ei saa minkäänlaisia korvauksia, sanoo Game Makers of Finlandin perustaja Milla Pennanen.
Ylityökulttuuri vaikuttaa olevan Suomen pelialalla pääosin kunnossa, sillä ylitöiden tekemistä ei edellytetä ja 44 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tee ylitöitä lainkaan. Vastaajat eivät myöskään kokeneet työn kuormittavan heitä merkittävästi. Peräti 63 prosenttia vastaajista ilmoitti työmääränsä olevan juuri sopiva, ja vain seitsemän prosenttia koki työmääränsä olevan jatkuvasti liian suuri.
Ylitöiden korvaamiseen on monenlaisia käytäntöjä ilmaisesta pizzasta ylimääräisiin vapaapäiviin, rahallisiin ylityökorvauksiin ja rahallisiin kannustinpalkkioihin.
Tamperelainen Colossal Order on ollut jo aiemmin pelialalla tunnettu siitä, että se pyrkii välttämään kaikenlaisia ylitöitä aikatauluttamalla projektit normaalien työaikojen mukaan.
– Noudatamme Suomen työaikalakia, ja siksi meillä on työajanseuranta, joustava työaika lain rajoissa ja 37,5 tunnin työviikko, sanoo Colossal Orderin toimitusjohtaja Mariina Hallikainen.
– Jos ylitöitä tarvitaan, niistä sovitaan etukäteen ja ne korvataan 1,5-kertaisella palkalla. Näin olemme joutuneet toimimaan viimeksi muutama vuosi sitten.
Palkkakyselyssä haastateltiin suomalaisen pelialan ammattilaisia 26 eri yrityksestä. Se osoitti, että tyypillinen pelialan ammattilainen on tietojenkäsittelytieteen kandidaatin opinnot läpikäynyt 33-vuotias mies.
Tyypillinen työntekijä työskentelee täysipäiväisesti ja käy todennäköisesti töissä yhdessä monista pääkaupunkiseudun peliyrityksistä. Ammatillinen osaaminen on joko graafisen suunnittelun, ohjelmoinnin tai pelisuunnittelun saralta. Palkkakyselyyn osallistuneista suuri osa työskenteli senioritason työtehtävissä ilman alaisia.
Kuva: Peliala
