Jäsenten kertoma tärkein tavoite toteutui eli niin sanotut kiky-tunnit ovat historiaa.
– Neuvottelukierros on ollut poikkeuksellisen pitkä. Etenkin palkkauksen ja työaikakysymysten suhteen näkemykset poikkesivat kuin yö ja päivä. On hyvä, että sopu löytyi neuvottelemalla neuvottelijoiden tekemän sinnikkään työn tuloksena, Salo sanoo.
Yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden työehtosopimuksista neuvottelevan YTN:n hallitus hyväksyi tänään neuvottelutulokset teknologiateollisuuteen ja kemian alalle. Teknologiateollisuus ry:n kanssa sovittu teknologiateollisuuden sopimus on Suomen toiseksi suurin työehtosopimus, ja sen piiriin kuuluu merkittävä määrä Insinööriliiton noin 50 000 työssä käyvästä jäsenestä.
Voimakkain vääntö käytiin kilpailukykysopimukseen sisältyneistä 24 palkattomasta työtunnista ja palkankorotuksista. Uusissa työehtosopimuksissa ei ole enää ilmaista työtä.
Sopimuskorotukset ovat kahden vuoden sopimuskautena 3,3 prosentin luokkaa. Korotuksiin sisältyy paikallisen sopimisen mahdollisuus, ja ne sisältävät sekä kaikille tulevan yleiskorotuksen että työnantajan jakaman erän, ellei yrityksessä paikallisesti muuta sovita.
Salon mukaan neuvottelujen kautta syntynyt ratkaisu tarjoaa lähtökohdan ryhtyä ratkaisemaan ongelmia, jotka tällä vaikealla kierroksella oli pakko työntää syrjään.
– Yksi tällaisista asioista on suomalaisten asiantuntijoiden palkkojen jälkeenjääneisyys kansainvälisessä vertailussa. Meidän on yhdessä etsittävä keinoja, joilla kansainvälistä palkkakuoppaa täytetään ja varmistetaan koulutettujen asiantuntijoiden halu pysyä kotimaassa. Palkka on varmasti yksi merkittävin kannustin tässä asiassa, hän sanoo.
Asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkat ovat Suomessa vertailukelpoisten maiden välisessä vertailussa korkeintaan keskikastia. Salon mukaan monet alat, mukaan lukien teknologiateollisuus ja kemia, tarjoavat korkeasti palkattuja työpaikkoja muualla maailmassa.
