Insinööri-lehti

Työnantajilla oma vastuu osaamisen kehittämisestä

Elinikäisen oppimisen ja osaamisen päivittämisen tarpeeseen on Suomessa havahduttu reilun vuoden aikana aivan uudella tavalla. Lähes päivittäin saamme lukea lehdistä eri aloja vaivaavasta osaamispulasta ja rekrytoinnin pullonkauloista.

Työllisyystilanne on kohentunut merkittävästi. Silti insinöörejä on edelleen työttömänä lähes 5 000, heistä jopa neljäsosa kuumana käyvällä it-alalla. Jokin mättää.

Insinööriliiton tekemien selvitysten mukaan suurimmat työttömien insinöörien kokemat esteet työllistymiselle ovat ikä ja vanhentunut osaaminen. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, ja moni irtisanomispakettiin työsuhteensa päättänyt kokee pudonneensa kärryiltä.

Surullista on, että kärryiltä meinaa pudota moni työelämässä olevakin. Jos työssä ei ole mahdollista kehittää ja jatkojalostaa omaa osaamistaan, on etenkin teknologiavetoisilla aloilla työllisyys osin hyvän tuurin varassa.

YTN:n tuoreen selvityksen mukaan it-alan asiantuntijat kaipaavat työnantajalta enemmän tukea osaamisen kehittämiseen. Työssä saattaa mennä kaikki aika vanhenevan järjestelmän kanssa eikä aikaa uuden opetteluun jää lainkaan. Pahimmillaan vanhan järjestelmän osaajilta lähtee työpaikka alta, kun teknologiat kehittyvät. Suomessa tunnetuin esimerkki tästä lienee Nokian Symbian-järjestelmän hylkäämistä seuranneet irtisanomiset.

Toistaiseksi koulutukseen ja osaamiseen liittyvä keskustelu pyörii Suomessa pitkälti koulutusjärjestelmän rakenteiden ympärillä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Työelämä on nivottava osaamisen päivittämiseen entistä tiiviimmin.

Maailman talousfoorumi julkaisi jo tammikuussa 2016 raportin, jossa ilahduttavasti peräänkuulutetaan myös yritysten vastuuta osaamisen ylläpitämisessä. Yritykset eivät voi vain odottaa, että osaajat ilmestyvät ovelle töitä kysymään, raportissa huomautetaan.

”Yritysten on asettava osaamisen kehittäminen ja tulevaisuuden työvoimastrategia kasvunsa keskiöön”, The Future of Jobs -raportti linjaa. Välittömiä toimenpiteitä edellyttää muun muassa henkilöstöhallinto, jonka tulee ”keksiä itsensä uudelleen” strategisesti keskeisenä toimintona, joka tunnistaa osaamistrendejä ja -vajeita. Henkilöstöhallinnon tehtävä on auttaa yritystä ja yrityksen tärkeintä voimavaraa eli henkilöstöä luovimaan jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Suomeen maailman trendit saapuvat usein viiveellä. Aivan liian usein kuulee tarinoita, joissa työehtosopimusneuvotteluissa työnantaja kategorisesti kieltäytyy kustantamasta mitään koulutuksia, vaikka summat olisivat pieniäkin. Samaan aikaan työnantajajärjestöt edelleen tehtailevat listauksia ammattialoista, joihin haluavat korkeakoulujärjestelmän tuottavan valmiita osaajia.

Osaamisen ylläpitämisessä on korkea aika siirtyä vastuun ja kustannusten tasapuoliseen jakoon. Kouluttautumista ei voi jättää pelkästään yksilön varaan, mutta ei myöskään yhteiskunnan. Kaikkien osapuolten panos tarvitaan: työntekijän, työnantajan ja valtiovallan.

Vanhassa kaskussa talousjohtaja kysyy toimitusjohtajalta, mitä käy, jos yritys kouluttaa työntekijänsä ja sitten he lähtevät. Toimitusjohtaja vastaa: ”Entä, jos emme kouluta ja he jäävät?”

Tätä voi Suomessa useampikin yritysjohtaja pohdiskella.

Jenni Karjalainen
Insinööriliiton johtava asiantuntija