Yksi Suomen korkeakoulukentän suurimmista muutoksista tapahtui kolmekymmentä vuotta sitten. Silloin aloitti yhdeksän ensimmäistä ammattikorkeakoulua, ja syntyi kanditasoinen amk-tutkinto.
– Ratkaisu oli poikkeuksellisen kauaskantoinen: taloudellisesti vaikeana aikana päätettiin investoida osaamiseen, tiivisti Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula.
Alustus oli osa ammattikorkeakoulujen 30-vuotisen historian juhlaseminaaria tänään Paasitornissa Helsingissä. Vaikka tilaisuudessa juhlistettiin historiaa, puheissa vilahti ajatuksia myös korkeakoulujen tulevaisuudesta.
Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgren viittasi elinkeinoelämän tarpeeseen kouluttaa myös ammatillisia tohtoreita vaativiin tehtäviin.
– Ei tämä kone ole valmis vielä, Vidgren linjasi.
Tohtorikoulutus olisi päätepiste kehitykselle, jonka keskimmäinen vaihe eli ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuli korkeakoululakiin vuonna 2005.
Koulutusjärjestelmä kehittyi ajan kanssa
Ammattikorkeakoulut eivät syntyneet maahan tyhjästä. Maassa on ollut jo 1800-luvulla teknillisiä oppilaitoksia, jotka kouluttivat osaajia suoraan vaativiin työtehtäviin. Ensimmäiset ajatukset työelämälähtöisestä insinöörin korkeakoulututkinnosta virisivät 1970-luvulla.
Koulutuskenttä oli kuitenkin vielä 1990-luvun alkuun asti hajanainen. Maassa oli opistotasoisia oppilaitoksia, jotka olivat toisen asteen oppilaitoksia vaativampia mutta eivät selvästi korkeakoulujakaan, vaikka esimerkiksi teknillisten oppilaitosten opintojen laajuudet olivat korkeakoulujen veroisia.
Vuonna 1996 Suomessa perustettiin lopulta yhdeksän ammattikorkeakoulua, ja syntyi muun muassa amk-insinöörin korkeakoulututkinto. Alusta asti käytännönläheinen koulutus herätti myös epäilystä.
– Ammattikorkeakoulut ovat alusta lähtien taistelleet olemassaolostaan. Ei tästä järjestelmästä olisi tullut näin hyvää, jos ei olisi koko ajan pitänyt todistaa niiden olemassaolon oikeutusta, Vidgren arvioi.
Rahoitus laahaa tehtävien perässä
Vidgren pitää vuonna 2005 uudistettua ammattikorkeakoululakia selkeänä. Hänen mielestään koulutus palvelee työmarkkinoiden tarpeita. Työllistymistä auttaa myös koulutukseen sisältyvä pakollinen työharjoittelu.
Tämä näkyy siinäkin, että kaksi kolmasosaa korkeakouluopiskelijoista opiskelee nimenomaan ammattikorkeakouluissa.
– Kun vastavalmistunut menee mihin tahansa yritykseen töihin ja käy siellä kahvipöytään, niin useampi siellä sanoo myös valmistuneensa samasta ammattikorkeakoulusta.
Koulutuksen tarkoituksena on tarjota korkeakoulun alueelle osaavaa työvoimaa. Valmistuneista 64 prosenttia jää töihin oppilaitoksensa alueelle.
Vidgren tuli Savonian rehtoriksi vuonna 2013, mistä ajasta hän muistaa, että samaan aikaan ammattikorkeakoulun rahoituksesta leikattiin 20 prosenttia. 2000-luvulla ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu huomattavasti, ja rahoitus opiskelijaa kohti on vähäisempää kuin yliopistopuolella.
Koulutukseen investoiminen toisi kuitenkin osaamista, joka puolestaan kasvattaa taloutta. Toinen talouden näkökulmasta tärkeä ammattikorkeakouluille annettu tehtävä on tki- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta.
– Toivotaan, että suomalainen tutkimusrahoitus löytää tki-toiminnan. Suomi tarvitsee sen instrumentin, jotta maa pääsee jaloilleen, Vidgren sanoi.
Koulutus helpottaa työllistymistä
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kertoi tilaisuudessa, että Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö vuodelle 2040 on parhaillaan käynnissä.
Jälkikäteen tarkasteltuna yamk-tutkinto on osoittautunut vuosi vuodelta suositummaksi tutkinnoksi. Sen suorittaneet työllistyvät hyvin ja pääsevät usein etenemään muun muassa esihenkilön asemaan.
Visiotyön tarkoituksena on miettiä keinoja, joilla yhä useampi nuori saadaan korkeakoulutettua.
– Vaikka juuri nyt korkeakoulutettujen työttömien määrä on korkea, samaan aikaan korkeakoulutettujen työllisyys on kuitenkin hyvä. Korkea koulutus on edelleen hyvä tae työllisyydelle, Talvitie sanoi.
Juhlaseminaarin järjestivät Insinööriliitto, Tradenomiliitto ja Samok.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola