Työhyvinvointi tuo tuottavuutta

Maan hallitus on ajanut työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa jo reilun puolen vuoden ajan työelämän muutoksia vaihtelevilla termeillä ja keinoilla. On puhuttu yhteiskuntasopimuksesta, tuottavuusloikasta, kilpailukykypaketista ja paikallisesta sopimisesta. Kaikkien esitysten taustalla on palkansaajien työehtojen heikentäminen. Palkansaajajärjestöt ovat olleet hätää kärsimässä puolustaessaan sopimusyhteiskunnan säilymistä.

Työpaikoilla henkilöstön edustajien olisi nyt syytä aktivoitua eikä vaan odottaa, mitä ylhäältä määrätään. Pienellä viitseliäisyydellä löytyy helppoja ja perusteltuja työpaikkatason keinoja, joilla tuottavuutta ja yrityksen kannattavuutta viedään selvästi eteenpäin. Pysäytetään oma-aloitteisuudella huono kehityssuunta. Se tosin vaatii työpaikoilla halua ja tahtoa yhteistyöhön sekä työnantajalta että työntekijöiltä.

Työterveyslaitos on edelläkävijä työhyvinvoinnin tutkimuksessa ja kouluttamisessa. Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on kiistatta osoitettu, miten työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Henkilöstön osalta on todettu motivaation, sitoutuneisuuden, voimavarojen, innovaation ja työhalujen lisääntyvän. Puhutaan myös työn imusta.

Välittöminä talousvaikutuksina on sairaus- ja tapaturmakulujen väheneminen, tehokkaan työajan lisääntyminen ja yksilöiden tuottavuuden lisääntyminen. Välillisinä talousvaikutuksina on yleinen työn tuottavuuden ja laadun paraneminen. Nämä kaikki johtavat yrityksen kannattavuuden lisääntymiseen – siis kustannuskilpailukyvyn parantumiseen.

Euroon siirryttäessä noin kuudesta markasta tuli yksi euro, mutta työhyvinvointiin satsattaessa yhdestä eurosta tulee kuusi euroa. Tämä on tutkimuksilla osoitettu. Työterveyslaitoksella on kehitetty yksinkertainen työhyvinvointilaskuri, jolla on helppo osoittaa panostusten merkittävät hyödyt, jotka syntyvät tehokkaiden työtuntien ja tuottavuuden lisääntymisestä. Tutkimuksilla on osoitettu, että panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä keskimäärin kuusinkertaisesti takaisin.

Laskuri on kaikkien käytettävissä ja löytyy netistä Potentiaali-mallin nimellä. Laskuri on yksinkertaistettu malli, mutta soveltuu hyvin etukäteislaskelmiin ja suunnittelun apuvälineeksi ja sillä voi myös arvioida taloudellisia vaikutuksia työhyvinvointimuutosten jälkeen. Laskuriin syötetään henkilöstön määrä, keskimääräinen kuukausipalkka, toimenpiteiden vuosikustannukset sekä toivotut arviot sairauspoissaoloista, henkilöstön vaihtuvuus ennen ja jälkeen toimenpiteiden sekä tuottavuus.

Ota ensimmäinen askel vahvistamaan ja lisäämään suotuisia asioita työpaikalla ja tee aloite työnantajalle. Houkutelkaa yhdessä koko työyhteisö mukaan positiiviseen ja kannustavaan yhteistoimintaan kuuntelemalla kaikkien näkemyksiä. Annetaan kaikille mahdollisuus innostua työstään.