Kun olin pieni, kuulin usein sanottavan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Tuolloin saatoin sanonnalle naureskella, mutta en enää: Suomeen syntyminen on todellakin lottovoitto, yhtä harvinaista ja onnekasta.
YK:n maailman onnellisuusraportissa Suomi on nimetty maailman onnellisimmaksi maaksi jo neljännen kerran peräkkäin, eikä tämä voi olla enää pelkkää sattumaa. Ulkomaalaiset usein ihmettelevät onnellisuuttamme katsoessaan tätä kivikasvoista kansaa. Mutta merkitystä ei olekaan sillä, mitä näkyy ulospäin, vaan sillä, mitä koemme sisällä ja millainen on meitä ympäröivä yhteiskunta.
Tutkimukseen on osallistunut 149 maasta ihmisiä, jotka ovat arvioineet omaa onneaan tietyillä mittareilla. Heiltä on kysytty muun muassa yhteiskunnan tarjoamasta sosiaalisesta tuesta, henkilökohtaisesta vapaudesta ja yleisestä onnentunteesta. Lisäksi raportissa on otettu huomioon ihmisten kokema turvallisuudentunne, bruttokansantuote sekä korruption taso.
Tänä vuonna on arvioitu myös koronatoimien onnistumista. Tässäkin Suomi on sijoittunut erittäin korkealle etenkin keskinäisen luottamuksen mittareilla. Vastausten perusteella toimemme ovat auttaneet suojelemaan ihmishenkiä ja toimeentuloa.
Maksan veroni yhä tyytyväisenä.
Tärkeitä mittareita ovat myös työelämän yleinen toimivuus sekä työelämän ja toimeentulon turva. Teen työkseni kansainvälistä edunvalvontaa. Joka kerta, kun palaan Suomeen, en voi kuin todeta, miten hyvin asiat meillä hoidetaan.
Meillä on lakeja, jotka ovat sopusoinnussa sekä heikomman suojan että yritysten toimintamahdollisuuksien kannalta. Työehtosopimukset joustavat kulloinkin vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen mukaan, eikä liikaa vaadita, jos liikaa ei voida maksaa.
Lakkoon mennään pääsääntöisesti vain silloin, kun työrauhaa ei ole. Työt eivät keskeydy eivätkä kadut täyty lakkoilijoista aina, kun työpaikalla jokin asia harmittaa. Työelämän lakeja valmistellaan yhä kolmikantaisesti, jolloin eri osapuolten näkemykset tulevat otetuksi huomioon.
Työntekijöillä on sananvaltaa ja heitä arvostetaan, eivätkä he ole vain halpoja pelinappuloita, jotka heitetään pois ja korvataan uusilla. Nämäkin asiat ovat huomattavaa onnea ja onnekkuutta, joita ei aina tule edes ajatelleeksi.
Raportin mukaan Suomen jälkeen neljä seuraavaksi onnellisinta maata ovat Tanska, Sveitsi, Islanti ja Alankomaat. Uusi-Seelanti on jälleen ainoa Euroopan ulkopuolinen maa kärkikymmenikössä. Onnea on olla siis myös eurooppalainen.
Maailman onnettomin maa on Afganistan, jota seuraavat Afrikan maat Lesotho, Botswana, Ruanda ja Zimbabwe. Raportin mukaan negatiivisia tunteita on esiintynyt huomattavasti aikaisempaa enemmän, mikä raportin mukaan johtuu etenkin pandemiasta.
Asiat ovat kuitenkin myös parantuneet 22 maassa, ja useat Aasian maat ovat onnellisempia kuin viime vuonna. Esimerkiksi Kiina on noussut kymmenen sijaa ja on nyt sijalla 84.
Tämä osoittaa, että jos asiat ovat hyvin, isokaan kriisi ei tilannetta välttämättä heikennä. Tämän vuoksi maksan veroni yhä tyytyväisenä ja arvostan sitä tehokkuutta ja luotettavuutta, jolla yhteiskuntaamme hoidetaan. Toki puutteita on ja parannettavaa löytyy, mutta jos lähtötaso on korkealla, kovin alas ei voi isonkaan kriisin aikana tippua.
Maria Jauhiainen
Insinööriliiton lakimies
