Muutama viikko sitten jouduin sietämään epävarmuutta. Olin varannut lomamatkan jo monta kuukautta aikaisemmin, mutta Norwegianin lentäjien lakko uhkasi. Pitääkö niiden juuri nyt lakkoilla, kun minä olen lähdössä lomalle!
Heti perään tuli varoitus Airpron työtaistelusta. Seurasin tiiviisti asian etenemistä ja huokasin helpotuksesta, kun kävi ilmi, että ehtisin myös palata lomamatkaltani ennen matkatavarankäsittelijöiden lakon alkua.
Mutta miksi minä, ammattiliiton työntekijä, suhtauduin niin nuivasti lentäjien ja maapalveluiden henkilöstön lakkoiluun? Olisiko suhtautumiseni ollut erilaista, jos lakkoilevat työntekijät olisivatkin Insinööriliiton jäseniä tai muita ylempiä toimihenkiöitä? Todennäköisesti. En selvästikään tiennyt lakon perusteista riittävästi. Tämä oivallus sai minut tarkastelemaan kriittisesti työtaisteluihin liittyvää otsikointia.
”Vain viidesosa hyväksyy jäänmurtajakiistan tukitoimet”. Keneltä asiaa on kysytty? Tieto on jutun lopussa, kuten myös kyselyn maksaja. Tutkimusyritys toteutti Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n maksaman kyselyn, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista tukilakkoihin. Tutkimukseen osallistui 1 126 kansalsita, jotka olivat iältään 15–79 vuotiaita.
Voin kuvitella käydyn puhelinkeskustelun:
– Matias puhelimessa.
– Taloustutkimuksesta iltaa. Oletko 15–79 vuotias?
– Joo.
– Hyväksyttekö jäänmurtajakiistan tukitoimet?
– Ööö…
– Niin. Tukitoimien johdosta pääsiäisristeilyt uhkaavat peruuntua.
– No en sitten hyväksy.
– Kiitos vastauksesta. Kuulemiin.
Anteeksi vaan kaikki kasiluokkalaiset, vaikka teillä onkin jo viikko tai kaksi TET-harjoittelua takana, en luota kykyynne arvioida sitä, saadaanko Suomi nousuun tukilakot kieltämällä.
EK tukee työnantajajärjestöjä, jotka ILOssa väittävät, että järjestäytymisvapaus ei kata lakko-oikeutta. Se myös vaatii äänekkäästi lakko-oikeuden rajoittamista. Tämän kaltaisten kyselyjen avulla EK muokkaa kansalaismielipidettä lakko-oikeutta vastaan.
Mitä jos et saisikaan sunnuntaina äänestää? Mitä jos työstäsi ei kertyisikään eläkettä? Entä jos sinulle ei maksettaisikaan lomarahaa tänä kesänä?
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on yksi vuoden 1905 Suurlakon saavutuksista. Vuoden 1956 yleislakon lopettamisehtoihin kirjattiin vaatimus työeläkelainsäädännöstä. Lomaraha taas syntyi alun perin lomaltapaluurahana Metallin vuoden 1971 lakon ansiosta.
Ratkeavatko työelämän ongelmat, jos lakko-oikeutta rajoitetaan? Parantaisiko tukilakkojen kieltäminen neuvottelukulttuuria? En usko. Nykyään lakkoasetta käytetään yleisimmin jumiutuneiden neuvottelujen vauhdittamiseen.
Useimpien valtioiden perustuslaissa lakko-oikeus on työntekijän perusoikeus. Käytä äänioikeuttasi ja valitse sunnuntaina ehdokas, joka ei hyväksy lakko-oikeuden rajoittamista.
Minna AnttonenInsinööriliiton alueasiamies