Kansa valmistautuu viettämään juhannusta ja kesälomakausi on hyvässä vauhdissa. Hehkutukset loman alkamisesta ovat vallanneet työpaikkojen kahvihuoneet. Kollegoilta kysellään kohteliaasti, mitä hän aikoo lomallaan tehdä.
Jos lomallelähtijä ei ole menossa Tallinnaa tai Tukholmaa kauemmaksi, aika usein vastaaja vähättelee lomasuunnitelmiaan kertomalla, että menemme kesälomalla vain mökille tai käydään vain risteilyllä. Suomalaisilla on jokin mystinen luulo, että lomasta tulee maininnan arvoinen vasta, kun lennetään Itämerta kauemmas tai risteillään vähintään Karibialla.
Tämä on oikeastaan aika hassua. Osa meistä suomalaisista kuitenkin jakaa yhteisen unelman omasta kesämökistä ja siellä vietetystä ajasta. Miksi siis sanoa vähätellen, että menen vain mökille? Ei mökki ole vain, vaan paljon enemmän.
Loman tärkeimmän tehtävän sanotaan olevan palautuminen. Totta toinen puoli: Omien akkujen lataaminen ja työelämän ulkopuolelle hyppääminen tekee ihmeitä jokaiselle. Joku tykkää vaihtaa maisemaa ja kokea uusia asioita, tutustua vaikka uuteen kulttuuriin.
Työskentely kaupungissa vaati vastapainoa.
Mutta maisemanvaihdos ei ole riippuvainen lentomatkasta Espanjaan, sen voi kokea myös tutulla mökkitiellä. Eikä unelmien loma ole maisemasta kiinni, odotammehan kuitenkin siltä myös läsnäoloa, kiireettömyyttä ja yhteistä aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Kesäloma syntyi alun perin jaksottamaan kaupunkilaisporvariston elämää. Talvikauden työskentely kaupungissa vaati vastapainoksi kesäistä vapaa-ajanviettoa maaseudulla auringossa, luonnossa ja veden äärellä, sillä sen ajateltiin kohentavan terveyttä. Porvaristo erottautui muista, koska kiireetön loma-aika maalla oli harvojen herkkua.
Vuosilomasta säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1922 työsopimuslaissa, jossa sen pituus oli yli vuoden kestäneissä työsuhteissa neljästä seitsemään päivään. Vuonna 1939 lomaoikeus piteni 5–12 päivään ja neljän viikkoon päästiin 1960.
Talvilomaviikon saimme seitsemänkymmentäluvun puolivälin jälkeen. Myös 1990-luvulla on lakia muutettu. Lomaa on ollut mahdollista säästää ja lomaan oikeutettujen ryhmää on lisätty muun muassa pätkätyöntekijöillä.
Palataan meneillään olevaan lomakauteen. Kun tarkemmin miettii, loma on jokaisella omanlaisensa ja -näköisensä. Ajan voi käyttää juuri niin kuin haluaa, sillä vuosiloma on ansaittu oikeus jokaiselle työtä tekevälle.
Iloitaan siis niin juhannuksesta kuin kesälomasta kukin tahoillamme. Suomi on kesämökkien paratiisi, oma mökki on ainakin hetkeksi se maailman paras paikka. Siitä ja Suomen mystisen kauniissa suvessa vietetystä lomasta on syytä olla ylpeä, ei vähätellä sitä.
Satu-Maarit Urtti
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
