Uudistunut työaikalaki antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön joustotyöaika työehtosopimuksen säännöllisen työajan käytön suunnittelemiseksi. Joustotyöaikaa voi tehdä silloin, kun työntekijä voi itsenäisesti päättää vähintään puolet oman työaikansa sijoittelusta.
Kirjallisessa sopimuksessa määritellään ehdot säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista ehdoista. Samalla sovitaan päivistä, johon työaikaa sijoitetaan, viikkolevon sijoittelusta, kiinteästä työajasta pois lukien klo 23–06 välinen aika ja joustotyösopimuksen irtisanomisehdot.
Pessimistit näkevät joustotyöajassa uhkia, pelkästään uhkia. Siihen on perusteluja. Totta on, että työnsä imussa työntekijä ei välttämättä muista rajoittaa työmääräänsä.
Mannertenvälisten etäyhteyspalavereiden ajankohta voi olla epäinhimillinen, mutta osallistuttava on. Asiantuntija joutuu olemaan työssään kiinni 24/7, vaikka joustotyön piti tuoda mahdollisuus suunnitella työaikansa käyttöä. Joustotyössä ihmiset uupuvat työnsä ääreen, väitetään.
Parhaimmillaan työntekijöiden tuottavuus lisääntyy.
Mutta onko tämä koko totuus? Välttämättä näin ei ole. Uusi työaikalaki ei poista työnantajan velvoitetta valvoa työhön käytetyn ajan kokonaismäärää. Kokonaistyöaika ei uuden lain mukaan saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden tarkastelujakson aikana. Myös työntekijällä on velvoite raportoida tehdystä työstä ja siten valvoa itsekin oman työaikansa kertymää.
Edellä mainittujen lisäksi työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan tehtävänä on tehdä riskinarviointi työn kokonaiskuormituksesta.
Työnantajan on mitoitettava työolosuhteet sellaiseksi, että esimerkiksi työaikakuormituksesta aiheutuva vaara tai haitta poistetaan tai ainakin minimoidaan. Vaaran arvioimiseksi ja poistamiseksi kannattaakin muutaman kerran vuoden aikana työnantajan ja työntekijän yhdessä arvioida, onko joustotyöaika ollut odotusten mukainen.
Parhaimmillaan toteutettuna joustotyöajan käyttö tuo hyötyä sekä työnantajalle että työntekijälle. Työnantajan näkökulmasta työntekijöiden tuottavuus lisääntyy, johtamiskulttuuri kehittyy ja esimies saa uusia työkaluja esimiestyöhönsä.
Yrityksillä on nyt mahdollisuus päivittää käytänteitään uuden työaikalain mukaisiksi ja hyödyntää joustotyön edut. Työntekijän näkökulmasta joustotyötä voi sovituin ehdoin tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Näin työntekijä voi helpommin sovittaa yhteen työn, perheen ja vapaa-ajan kaikkine hyvineen.
Anu Kaniin
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
