Alustatalous ja sen vaikutukset ovat tällä hetkellä sekä Suomessa että maailmalla työelämän keskeinen tutkimusalue. Osallistuin jokin aika sitten kansainväliseen WORK 2019 -konferenssiin. Siihen kokoontuu maailmanlaajuisesti työelämän tutkijoita keskustelemaan työelämän tutkimuksen eri teemoista ja jakamaan tietoja käynnissä olevista tutkimushankkeistaan. Alustatalous vaikutuksineen oli niissäkin vahvasti esillä.
Alustat ovat nyt jo merkittävä osa jokapäiväistä elämää. Googlen ja Amazonin kaltaiset alustatoimijat ovat pörssiarvoiltaan maailman suurimpien joukossa. Pienyrityksetkin ovat riippuvaisia esimerkiksi näkyvyydestään Googlen hakutuloksissa. Alustatoimijoita ovat myös Airbnb:n ja Uberin kaltaiset alustat, kuten myös erilaiset kaupankäyntialustat, joiden avulla monet hankkivat lisätuloja.
Alustat toimivat myös työnvälittäjinä. Alustatyötä sanotaankin uudenlaiseksi tavaksi organisoida ja jakaa työtä ja osaamista verkon välityksellä. Globaaleista alustatyön tarjoajista tunnetuin ja suurin lienee Upwork.
Muita suuria toimijoita ovat Amazon Mechanical Turk ja Task Rabbit, joissa on tarjolla halpatyönä muun muassa videoiden ja kuvien seulontaa tai tuotesuositusten tehtailua. Palkkiotaso on globaali, joten suomalaiselle se kuulostaa pieneltä.
Alustatyötä tekeviä on tällä hetkellä eniten Intiassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa, USA tulee tilastoissa neljäntenä. Euroopassa asuvista kaksi prosenttia ilmoittaa alustatyön pääasialliseksi tulonlähteekseen, mutta arvioiden mukaan määrä tulee kasvamaan. Alustan kautta työskentelevien yleisin työtehtävä liittyy ohjelmistokehitykseen ja -teknologiaan. Myös luoviin aloihin liittyviä tehtäviä on työtä välittävillä alustoilla tarjolla, esimerkiksi graafista suunnittelua, kuten myös myynti-, kirjoitus- ja käännöstöitä.
Alustan kautta työtä tekevä on freelancerin ja itsensätyöllistäjän välimaastossa.
Alustan kautta työtä tekevä ei ole palkkatyöntekijä, mutta ei varsinaisesti yrittäjäkään, vaan freelancerina toimimisen ja itsensätyöllistäjän välimaastossa oleva. Alustatyöntekoon liittyvät pelisäännöt ovat vielä puutteellisia ja alustatalouden verotus- ja työntekijöiden sosiaaliturvakysymykset osin ratkaisematta. Tilannetta voi monella tapaa verrata 1900-luvun alkuun, jolloin teolliseen työhön liittyvä sääntely oli vielä vähäistä. Monia isoja päätöksiä on edessä.
Alustatyötä tehdään myös Suomessa. Pääasiallisena tulonlähteenään alustatyötä tekeviä on meillä vielä melko vähän, tulevaisuudessa varmasti nykyistä enemmän. Muualla maailmassa monen ainoa tulonlähde on pikkukeikoista koostuva alustatyö, jossa tulot jäävät usein mataliksi. Alustatyöntekijälle voi ongelmaksi muodostua myös työnteettäjien antamat arvioinnit. Arvioinnilla on suuri merkitys jatkotöiden saannille, joten niiden oikeellisuus ja arvioinnin läpinäkyvyys ovat työntekijän kannalta olennaisia.
Alustataloudessa on hyviäkin puolia. Alustat helpottavat ihmisten elämää ja ne voivat tuoda uusia mahdollisuuksia pienyrittäjien toimintaan. Alustatyötä tekevälle ne voivat tuoda lisätuloja ja mahdollisuuden työskennellä joustavasti. Syrjäseuduilla asuvalle tai esimerkiksi liikuntaesteiselle alustatyö voi olla myös ainoa mahdollisuus tehdä töitä.
Jenni Larjomaa
Insinööriliiton tutkimuspäällikkö
