Älä suotta pelkää jäädä paitsi

Kun sosiaalinen media yleistyi osaksi arkea, alettiin puhua paitsi jäämisen pelosta, englanniksi fear of missing out.

Se on tunne, joka voi herätä, kun sosiaalista mediaa selatessasi epäilet, että olemalla siinä missä olet jäät paitsi jostain houkuttelevasta ja ainutkertaisesta ilmiöstä. Se on tunne, jossa epäilet, että kaikki muut ovat sillä kesän parhaalla keikalla, matkustaneet ulkomaille tai juovat glögiä tunnelmallisesti valaistuissa kodeissaan.

Toisinaan paitsi jäämisen pelko voi levitä myös työelämän puolelle. Jos olet ihminen, joka ei millään osaa sanoa työpaikalla ei, saatat olla tällainen ihminen.

Tässä kohtaa kannattaa pysähtyä miettimään, miksi ein sanominen on niin vaikeaa. Pelkäätkö, että sanomalla ei suljet mahdollisesti uravaihtoehtoja itseltäsi? Koetko, että sanomalla ei toimenkuvasi muuttuu liian yksipuoliseksi? Tunnetko olosi tärkeäksi, kun saat osallistua kaikkeen päätöksentekoon?

Paitsi jäämisen pelko voi myös johtaa siihen, että ylibuukkaat itseäsi ja päädyt tilanteeseen, jossa et ole aidosti läsnä. Oletko ihminen, joka ilmoittautuu webinaareihin ja koulutuksiin, vaikka ne eivät varsinaisesti kalenteriin sovi ja päädyt aktiivisen oppimisen ja osallistumisen asemasta tekemäänkin siinä sivussa jotain aivan muuta.

Toisinaan tämä läikkyy vapaa-ajalle jatkuvana sähköpostin tarkisteluna. Tällöin työ ja vapaa-aika eivät ole enää sellaisessa tasapainossa, että vapaa-aika toimisi palauttavana.

Asiantuntijatyössä paitsi jäämisen pelko asettaa myös haasteita esimiehelle. Jos tunnistat nämä piirteet omassa alaisessasi, mieti, miten otat nämä asiat esiin hänen kanssaan.

Toisaalta muista myös kysyä itseltäsi, miten hyvin esimiehenä kestät itse tätä paitsi jäämisen pelkoa? Varsinkin asiantuntijoiden esimiehen pitää kyetä hyväksymään se, että omia sormenjälkiään ei saa jätettyä jokaiseen projektiin. Tilaa ja vastuuta pitää antaa omille alaisille, niille asiantuntijoille.

Työelämän osalta paitsi jäämisen pelkoon auttaa usein samat lääkkeet mitä sosiaalisen mediankin suhteen. Kannattaa muistaa, että suurin osa ihmisen elosta on kuitenkin sitä perusarkea.

Työelämässä parhaiten palkitset itseäsi sillä, että tunnet jaksamisen suhteen omat rajasi ja kunnioitat myös muiden rajoja. Opettele luottamaan siihen, että muutkin saavat asian varmasti järjestymään. Opettele myös olemaan aidosti läsnä siinä tilanteessa, jossa olet. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja olet aidosti läsnä silloin, kun sitä tarvitaan.