Työmaalla on porukalla ihmetelty, kuinka vaikeaa poliitikolla tai muulla yhteiskunnallisella päättäjällä on saada sanomansa oikein ymmärrettynä julkisuudessa läpi. Otetaan nyt esimerkiksi tämä tuorein tapaus, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, josta Helsingin Sanomat julkaisi viikonvaihteessa haastattelun.
Haastattelussa oli paljon tavaraa työn verotuksen keventämisestä julkisten palvelujen leikkaamiseen. Polemiikkia syntyi muun muassa siitä, että jutussa Fjäder antoi ymmärtää, että yhteiskunnan kannalta tuloerojen kasvu ei välttämättä ole huono asia, pikemminkin päinvastoin.
Toinen närästystä aiheuttanut kohta koski tuloverotuksen keventämistä. Muun muassa tohtorien, professorien ja muiden viisaiden liiton puheenjohtaja Kaakkuriniemi ilmoitti Uuden Suomen blogissaan, että keskusjärjestön puheenjohtajan lausunnot ovat kovin kaukana matala- ja keskituloisten akavalaisten maailmasta.
– Tällainen lausunto on kuin sahaisi oksaa, jolla itse istuu, hän kirjoitti.
* * *
Hesarin yleisönosastolla joku kirkkoherra puolestaan ilmoitti olevansa hyvätuloinen ja valmis maksamaan enemmänkin veroja. Älähtivätpä sosiaalisessa mediassa myös korkeakouluttetujen keskusjärjestön pienipalkkaiset, ennen kaikkea julkisen sektorin työntekijät.
Kieltämättä Sievänenkin pohdiskeli, että oliko ajankohta tuloerojen kasvun siunauksellisuuden julistamiselle aivan loppuun saakka harkittu. Muutamaa päivää aikaisemmin uutisissa kun kerrottiin, että maailman 85 rikkainta omistaa yhtä paljon kuin 3,5 miljardia köyhintä. Kyllä siinä kohtaa ainakin Sievänen mietti, onko maailmanlaajuisessa tulonjaossa korjaamiseen varaa.
Toki Fjäder puhui eri asiasta, tai samasta asiasta, mutta pienemmässä mittakaavassa. Ja mitä tuloverotuksen keventämiseen tulee, kyllä sen ymmärtää, että alle kolme tonnia tienaavan julkisella sektorilla työskentelevän lastentarhanopettajan on vaikea ymmärtää, miksi kuusi tonnia tienaavan palkansaajan verotusta on kevennettävä, että kunta voi antaa hänelle potkut.
* * *
Eihän se ole kiva saada kielteistä palautetta, joten Fjäder vastasi Hesarin yleisöosastolla palautteen antajille. Tai pikemminkin ja hän pahoitteli sitä, että haastattelu antoi sijaa väärille tulkinnoille.
Varmuuden vakuudeksi hän vastauksessaan vielä painotti, että ”3000 – 6000 kuukaudessa ansaitsevien verotus on liian kireää”. Sinne veronkevennyksiä, niin johan syntyy työpaikkoja matalapalkkaisille palvelualoille.
Jotenkin Sieväsellä on sellainen tunne, että ei mennyt paikkoheitto vieläkään aivan putkeen. Äkkiseltään lukien puheenjohtajan vastineesta löytyi suurin piirtein sama viesti, josta häntä moitittiin, joten voi olla, että keskustelu tuloeroista ja veronkevennyksistä jollakin agendalla vielä jatkuu.
* * *
Helsinkiläinen taksikuski väitti, että toista se on Kalervo Kummolan kohdalla; hän kun jotain painavasti lausuu, johan menee viesti perille. Suhari oli venäläiseltä kollegaltaan kuullut, että Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko harkitsee jättävänsä Sotshin olympiakisat kokonaan väliin.
Lukashenkolle oli kerrottu Kummolan uhonneen suomalaislehdissä, että hän ottaa presidentin Sotshissa puhutteluun, jos Valko-Venäjällä toukokuussa pidettävien jääkiekon MM-kisojen ympärillä vellovat kohut muuten oikene.
Aika näyttää, pitääkö tieto paikkaansa. Pääasia on, että Kummola, Fasel ja kumppanit yrittävät korjata omia virheitään. Mitä antoivat kisat maahan, joka ei ole aivan demokraattisemmasta päästä.
