On ollut viime viikkoina vähän hiljaista tällä rintamalla. Mutta syy on hyvä. Emme ole olleet työmaalla yli kahteen kuukauteen. Siis Suomessa.
Sievänen joutui Niemisen ja parin muun työkaverin kanssa vähän hätäisesti poistumaan maasta elokuun puolivälissä. Ei meillä mitään hätää ollut, meidän perässä eivät olleet sen paremmin verottajan voudit kuin perintätoimiston torpedotkaan.
Asiamme olemme siis hoitaneet niin kuin kuuluukin. Olemme olleet elokuun puolivälistä lähtien eli Genovan moottoritiesillan romahtamisen jälkeen Italiassa tutkimassa sikäläisiä maantie- ja rautatiesiltoja. Halusivat Euroopan parhaat voimat oitis paikalle varmistamaan, ettei vastaava toistu.
* * *
Nyt näyttää siltä, että saapasmaan keikasta tulee odotettua pidempi. Syy on varsin ilmeinen: kysyntä luo tarjontaa ja toisinpäin. Siltoja riittää, ja italialaiset ovat kovasti tykästyneet meidän tapaamme tehdä töitä. Ja kun Italian ilmastokin ei ole hullummasta päästä, teimme sinne vuoden 2019 loppuun saakka ulottuvan kontrahdin.
Tulimme viime viikolla takaisin Suomeen hakemaan vähän tavaroita, Nieminen myös vaimoaan, joka haluaa ehdottomasti mukaan. Kuluu kuulemma näin aika paremmin meillä molemmilla. Tiedä häntä.
Sunnuntaina on sitten lähtö edessä. Vanhalle työporukalle oli totta kai pakko pitää kunnon läksiäiset. Siispä kokoonnuimme keskiviikkoiltana saunomaan perinteisen menoin. Kuten arvata saattaa, illasta kehkeytyi vilkas ja monipolvinen yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus.
* * *
Saimme varsin kattavan raportin Suomen tilanteesta. Täällä asiat näyttävät soljuvan entiseen malliin. Hallitus on pienen paussin jälkeen taas tukkanuottasilla ay-liikkeen kanssa, nyt irtisanomislaista. Asia on kuulemma kuin Gordionin solmu, ei aukea kuin miekalla, jos silläkään.
Niemisellä oli totta kai heti hirveä hinku lyödä lusikkansa soppaan, jossa hämmentäjiä tuntuu olevan enemmän kuin tarpeeksi. Teemassa pysyäksemme Niemisen viisaudet taitavat onneksi olla vain rikka rokassa.
– Niinhän sitä sanotaan, että kaikki oppivat omista virheistään, mutta viisas oppii toisten virheistä. Hallitus on todistanut tämänkin väitteen vääräksi. Se ei opi mistään, herra puhisi.
* * *
Etsimme kotvan aikaa ratkaisua päivänpolttavaan poliittiseen ongelmaan. Emme löytäneet viisasten kiveä, emme edes kiukaalta. Totesimme haaskaavamme aikaamme ja vaihdoimme aihetta.
Muutaman tunnin kuluttua jo harventunut seurue oli hylännyt politiikasta puhumisen ja taittoi peistä urheilusta, tarkemmin jalkapallosta. Nopeasti kävi ilmi, että Huuhkajien viimeaikaisesta menestyksestä huolimatta Niemisestä oli parissa kuukaudessa tullut armoton italialaisen jalkapallon ystävä. On kuulemma seuraava Euroopan mestari.
Loppuillasta maailmankansalaisemme oli varsin liikuttuneessa tilassa. Vanha herra halasi ja kehui kaikkia vuoron perään: olimme kuulemma olleet yksi hänen työuransa parhaita duuniporukoita.
– Niin että ciao, ciao ja arrivederci vaan kaikille. Sunnuntaina alkaa seikkailu, vai mitä Sievänen, Nieminen totesi.
