Teknologia-alan yrittäjä, tietokirjailija ja biohakkeri Teemu Arina kävi keskiviikko-iltana puhumassa muuttuvasta työstä Helsingin Insinöörien ja Insinööriliiton Uudenmaan piirin tilaisuudessa. Reilun kahden tunnin setti piti sisällään monenlaista: ajatuksia herättäviä väitteitä siitä, miten uusi teknologia rikkoo työn tekemisen lainalaisuuksia, pintaraapaisun biohakkerointiin, mutta myös aimo annoksen itsestäänselvyyksiä ja vastauksia vaille jääviä kysymyksiä.
31-vuotias Arina on puhumisen ammattilainen. Lukiolaisena ensimmäisen yrityksensä perustanut yrittäjä vetää kahden tunnin esityksensä kuin tyhjää vain. Vaikka kysymykset ja vastaväitteet vievät ajasta rahtusen, tilaisuuden loppumisen jälkeen kuulijalle jää olo, että kaveri olisi voinut jatkaa esitelmäänsä vaikka aamun saakka.
Kun kuulijoina on insinöörejä ja muita tekniikan ammattilaisia, pääpaino on tietenkin uudessa teknologiassa, sen antamissa mahdollisuuksissa; välineet ovat mullistaneet käsityksen tehokkuudesta, on tapahtunut tai tapahtumassa suuri kulttuurijärjestelmän muutos.
– Onko etätyö sittenkin lähityötä, etätyössä työ on kuitenkin tuotu lähelle sinua. Joka tapauksessa uusien välineiden myötä työ läikkyy himaan. Se on mahdollisuus, ei uhka, niin kuin meille väitetään, Arina sanoo.
Kallista vai ei?
Kuulijakunta ei niele aivan kaikkea kakistelematta. Lipsahdus tai ei, Arina rohkenee ammattiliiton tilaisuudessa väittää suomalaisten palkkojen olevan liian korkeita. Kuitti tulee välittömästi: Saksassa insinööri tienaa monin verroin enemmän.
Palkkakeskustelun jälkeen on aika siirtyä uuteen aiheeseen. Arina puhuu digitaalisen tilannekuvan välttämättömyydestä. Uudessa ajassa yrityksillä ei ole käsitystä, mitä niistä puhutaan. Jos aikoo menestyä, yrityksen on tehtävä digitaalinen tilannekuva, muun muassa selvitettävä, mitä yrityksestä ja sen tuotteista sosiaalisessa mediassa puhutaan.
– Pelkkä klikkausten määrä tai sivujen avaamiset eivät ratkaise. Sisältö on tärkeä, hän painottaa.
Arinan ja kymmenien insinöörien voimin teoriaa yritetään hetken ajan soveltaa Wärtsilän potkurien valmistamiseen. Mielikuvaksi jää, että tämän casen osalta tehtävää jää vielä huomisellekin.
Nokian mureneminen hyvä asia
Arinan mielestä suomalaisille sydämentykytyksiä aiheuttanut Nokian mureneminen oli vain hyvä asia. Nokia kasvoi liian suureksi, kävi kankeaksi ja polki paikallaan.
– Uusia ideoita ei synny, jos vanhaa ei kuole pois. Kun katson, mitä Nokian jälkeen on tapahtunut, irtisanomispaketit ovat synnyttäneet paljon uusia start up-yrityksiä, luovia ideoita, paljon uutta. Se oli kuin luova tuho, Feenix-lintu, jonka tuhkasta syntyy uutta, hän sanoi.
Tilaisuuden lopuksi Arina valottaa biohakkeroinnin käsitettä. Hakkeroida voidaan työtä, ihmisen mieltä, liikuntaa, unta tai ravintoa. Hakkeroinnin pintaraapaisun kohteeksi valikoituu uni, ihmisen jaksamisen kannalta tärkeä asia.
Työpäivä on ollut pitkä ja Arinan kahden tunnin puhuminen vaikea sulattaa. Liekö tämä syy vai mikä, mutta unen eri tasot eivät enää uppoa tajuntaan, mieleen pyrkivät muut, konkreettisemmat asiat, kuten VR:n junien kulkeminen ajallaan.
Mutta niin se taisi olla, että uuden teknologian välineissä on unta häiritsevää valoa, joten värilliset lasit voivat olla tarpeen.
Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki, Insinööriliitto
