Valmistuvia insinöörejä ja tekniikan alan asiantuntijoita juhlistettiin perjantaina Heurekassa liiton kolmannen kerran järjestetyssä tiedeseminaarissa.
Reilu satapäinen joukko jäseniä seuralaisineen osallistui seminaariosuuteen. Sen jälkeen nostettiin malja valmistuneille ja osallistujat pääsivät tutustumaan Heurekan näyttelyihin yksityistilaisuudessa.
Tekoäly tulee – oletko valmis?
Seminaarin aihe oli tällä kertaa tekoäly ja sen käyttö tulevaisuudessa. Aiheeseen syvennyttiin tieteilijöiden lyhyillä puheenvuoroilla oman alansa nykytutkimuksesta.
Sulautettujen järjestelmien tutkimusjohtaja Susanna Pirttikangas kertoi tekoälystä muun muassa pelimaailmaan liittyen. Käyttäytymistaloustieteilijä Jori Grym keskittyi tekoälyn moraalipsykologiaan.
Tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio puolestaan maalasi mielikuvia erilaisista tulevaisuusskenaarioista ja haastoi miettimään, mikä rooli tekoälyllä on työelämässä 2030-luvulla.
Paneelin juonsi aivotutkija Mona Moisala, joka toi tekoälykeskusteluun pohdintaa aivojen näkökulmasta.
Käytä tarpeen mukaan
Paneelin alussa keskusteltiin tekoälyn käytöstä opinnoissa ja töissä. Tekoälyllä ei voi korvata omaa tekemistä, mutta tekoälyohjelmat toimivat hyvin esimerkiksi silloin, kun kaipaa ajatustenvaihtoa ja pallottelua tietystä asiasta.
Tekoälyä kannattaa hyödyntää myös kielentarkastuksessa ja tekstin kääntämisessä. Tärkeää on käyttää oikeanlaista tekoälyä tiettyyn tarpeeseen.
– Älä mene Ladalla formulakisoihin, Jori Grym kiteytti asian.
Tekoälyn käytöstä keskustelu eteni visiontiin, miten työnteon tahti ja tekeminen muuttuvat, kun tekoäly yleistyy. Nopeutuuko työnteko, kun tekstiä saa tuotettua helposti?
Panelistien mukaan tekoäly hoitaa jatkossa varmaan rutiinitehtäviä ja tekee muun muassa esitysmateriaaleja, jolloin aikaa vapautuu niin sanottuun oikeaan työhön. Uudentyyppisiä haasteita tulee kuitenkin vastaan, kun koitamme helpottaa työtämme vähentämällä rutiinitöitä.
Tekoäly vie rusinat pullasta
Potentiaalinen riski on, että ihmisen tehtäväksi jääkin kaikkein tylsin työ, kun syötämme jatkossa vain tekoälylle tiedot siitä, mitä haluamme tehdä ja saada aikaiseksi.
Vaihtoehtoisesti rutiinitöiden ulkoistaminen voi johtaa siihen, että ihmiset ratkovatkin jatkossa vain vaikeita, inhimillisiä tehtäviä, kuten arvovalintoja.
Panelistit miettivät myös, lisääkö se epätasa-arvoa, jos jokaisen pitääkin olla jatkossa huippuosaajia, kun ulkoistettu tekoäly hoitaa perustehtävät.
Entä minkälaisia taitoja insinöörien ja tekniikan alan asiantuntijoiden pitäisi kehittää tulevaisuutta varten?
Tekoälyllä kannattaa ehdottomasti ruveta testailemaan ja leikkimään. Mitä enemmän tekoälyä käyttää, sen tutummaksi sen käyttö tulee.
Myös ihmistaitoihin, ihmisten väliseen kanssakäymiseen, puhumisen ja kuuntelemisen oppimiseen kannattaa panostaa. Ne ovat taitoja, joita tekoäly ei voi ottaa meiltä pois.
Tittelit uusiksi
Koska tekoälyyn liittyy vahvasti myös etiikka, kannattaa työhaastattelussa tuoda esiin eettistä pohdintaa, arvoja ja niiden tulkintaa haettavassa työtehtävässä tai työprosesseissa.
Teknisen koulutuksen saaneiden pohja auttaa ymmärtämään asioita laajemmin. Tätä osaamista kannattaa laajentaa entisestään. Laaja osaaminen auttaa luomaan kokonaiskuvan asioista ja mahdollistaa sen, että pystyy arvioimaan, mikä tieto on totta ja mikä väärää.
Tulevaisuuskuvittelun taidot ja se, ettei hyväksytä ensimmäistä mieleen tulevaa ajattelua, auttavat lähestymään ongelmia uusista näkökulmista.
Entä minkälaisia uusia tehtäviä panelistit veikkasivat, että tulevaisuudessa on? Miltä kuulostaisi olla ”bisnesmallin ruumiinavaaja”, ”käänteisinsinööri” tai ”ihmistulkki tekoälyjen välillä”?
Teksti ja kuvat: Anne Granat-Jukakoski
