Wärtsilän Intian Khopolissa sijaitsevalla tehtaalla maksetaan elämiseen riittämättömiä minimipalkkoja ja käytetään runsaasti määräaikaisia vuokratyöntekijöitä, joiden työehdot ovat vakituisia työntekijöitä heikommat. Wärtsilä on itse valinnut tehtaalle ammattiliiton välttääkseen säännölliset työehtosopimusneuvottelut.
– Ammattiliitto ei edusta vuokratyöntekijöitä eikä ole pyrkinyt aktiivisesti nostamaan työntekijöiden palkkatasoa. Tällaisen ns. keltaisen ammattiliiton käyttäminen on vastoin Wärtsilän vastuullisuuslinjausten henkeä, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Wärtsilän intialainen tehdas saa kuitenkin Finnwatchilta tunnustusta hyvin hoidetusta työturvallisuudesta.
– Wärtsilä panostaa työturvallisuuteen muun muassa tarjoamalla säännöllistä koulutusta ja suojavarusteita. Tämä ei ole Intiassa itsestäänselvyys, Vartiala toteaa.
Finnwatchin raportissa tutkitulle Wärtsilän alihankkijalle, Intiassa Honadin kylässä sijaitsevalle Echjay Forgingsille, ei sen sijaan heru kehuja. Finnwatchin haastattelemat tehtaan työntekijät raportoivat tehtaan työoloissa olevan vakavia ongelmia. Tehdas toimittaa Wärtsilälle laippoja, joita käytetään muun muassa putkien liitoksissa.
– Osa työntekijöistä kertoi saavansa laittoman alhaista palkkaa ja tekevänsä työtä ilman palkallisia lomia. Siirtotyöntekijät tekevät työtä 12 tuntia päivittäin, kuutena päivänä viikossa. Iso osa työntekijöistä asuu tehtaan tarjoamissa asunnoissa likaisissa oloissa ilman riittävää sanitaatiota, Vartiala kertoo.
Echjay Forgings taistelee parhaillaan oikeudessa paikallisen ammattiliiton kanssa ja uhkasi myös Finnwatchia oikeustoimilla, jos raportti julkaistaan. Tehdas kiisti kaikki Finnwatchin raportin löydökset.
Ihmisoikeusriskien arviointi puutteellista
Wärtsilän vuosikertomuksesta saa kuvan systemaattisesti ja kattavasti hoidetusta alihankintaketjujen valvonnasta. Finnwatch uskoo yrityksen kuitenkin antavan liian ruusuisen kuvan todellisuudesta.
– Alihankintaketjun työoloja koskeva valvonta näyttää olevan Wärtsilän keskeisin kehittämiskohde. Tutkimamme Wärtsilän alihankkija oli luokiteltu ja hyväksytty tavarantoimittajaksi vaikka sen työoloja ei oltu auditoitu, Vartiala sanoo.
Finnwatch moittii Wärtsilää myös ihmisoikeusriskien arviointien puutteesta. Alihankkijoiden valvontaa ei aseteta tärkeysjärjestykseen riskien mukaan, vaan perusteena ovat muut liiketoiminnalliset syyt. Myöskään rakennusprojekteille ei tehdä etukäteistä ihmisoikeusriskien arviointia.
– Työntekijät Wärtsilän rakennustyömaalla Mosambikissa olivat epätietoisia työoloistaan ja rakennuksilla oli esiintynyt levottomia lakkoja. Ongelmat olisi ehkä voitu välttää, jos paikallisiin haasteisiin olisi kiinnitetty etukäteen enemmän huomiota.
Finnwatch peräänkuuluttaa toimenpiteitä myös Suomen valtiolta.
– Suomalaisille yrityksille tulee säätää pakollinen velvoite ihmisoikeusriskien arviointeihin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Suomi on sitoutunut periaatteiden toimeenpanemiseen, Vartiala muistuttaa.
Finnwatch tutki Wärtsilän toimintaa Mosambikissa ja Intiassa vuoden ajan. Tänään julkaistava raportti on järjestön laajin yksittäistä yritystä koskeva selvitys. Raportti on tuotettu Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin, Metalliliiton, Insinööriliiton ja Ammattiliitto Pron tilauksesta.
Finnwatchin raportti “Huipputeknologian takapihalla – Työelämän oikeudet Wärtsilän arvoketjuissa” on luettavissa Finnwatchin verkkosivuilla.
