Vuosilomalain kokonaisuudistus on tyssännyt aikapulaan. Työmarkkinajärjestöistä ja ministeriön virkamiehistä koostunut työryhmä päätyi jo huhtikuussa toteamaan, ettei aika riitä. Aikaa työryhmällä on annettu kesäkuun loppuun.
– Työryhmälle annettu aika oli varsin lyhyt näin ison uudistuksen tekemiseen, toteaa hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Lisäksi kolmikannan edunvalvontaosapuolilla, työnantajilla ja palkansaajilla, oli uudistuksen sisällöstä syvästi erilaiset käsitykset.
– Vuosilomalaki on rahalaki. Se tuo ihmisille palkallisen vuosiloman. Kun näihin asioihin puututaan, kuten kokonaisuudistuksessa on tarpeen, se vaatii valmistelulta pidemmän ajan.
Kokonaisuudistuksen hautaamisen jälkeen tarkoituksena on tehdä vuosilomalakiin vain välttämättömät muutokset, joita EU-lainsäädäntö ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö edellyttävät.
– Kysymys on EU:n työaikadirektiivin 7. artiklasta ja siitä juontuvasta oikeuskäytännöstä. Jos työryhmässä tehdään sen päälle vielä jotain, niin se tehdään kustannusneutraalisti.
Krögerin mukaan muutostarve koskee vuosilomaoikeuksista pitkäaikaisten sairauksien ajalta.
EU edellyttää vähintään neljän viikon vuosiloman turvaamista myös pitkään sairastaneille työntekijöille. Suomessa vuosilomaa kerryttää vain 75 päivän sairaudesta tai kuntoutuksesta johtuva poissaolo.
Kahdelta ja puolelta kuukaudelta lomaoikeutta kertyy vain 5–6 päivää.
Tarvetta yksinkertaistamiselle
Krögerin mukaan tarve vuosilomalain kokonaisuudistukseen jäi elämään.
– Virkamiehenä näen hyväksi, jos lainsäädäntöä pystyttäisiin yksinkertaistamaan ja tekemään siitä selkeämpää.
– Meillä on nyt kolme lomapalkan laskentasääntöä ja kolme loman ansaintasäätöä. Ristiin sovellettaessa niistä muodostuu vielä useampi variaatio.
Kröger huomauttaa, että näiden ongelmien kanssa on kuitenkin pystytty elämään tähänkin asti. Lisäksi työehtosopimuksilla on täydennetty vuosilomalakia.
Ristikkäisiä näkemyksiä ratkaisuista
Työantajien ja palkansaajien edustajien näkemykset menivät vuosilomatyöryhmässä ristiin. Toinen halusi leikata etuja ja toinen lisätä niitä.
Rajuin ehdotus tuli Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta. Järjestön mielestä suomalaisten lakiin perustuvia vuosilomia tulisi lyhentää viidestä viikosta neljään.
EU-direktiivin minimi on neljä lomaviikkoa. Työehtosopimuksissa voitaisiin edelleenkin sopia viiden viikon tai pidemmästäkin vuosilomasta.
EK:n tulilinjalla olivat myös vanhempainlomat ja opintovapaat, joista niistäkin kertyy vuosilomaa.
Palkansaajapuolella erityisesti SAK halusi työryhmässä kohentaa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien ja pätkätyötä tekevien lomaoikeuksia.
Nykylain mukaan yli vuoden työsuhteissa loma-oikeutta kertyy kaksi ja puoli päivää, lyhyemmissä työsuhteissa vain kaksi päivää.
Nykylaki on epäedullinen erityisesti nuorille työntekijöille, koska määräaikaiset työsuhteet kasaantuvat heille. Alle 30-vuotiaista palkansaajista joka kolmas työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, kun yli 30-vuotiaista vain kymmenesosa.
Kehysriihessä hallitus päätti vielä edistää nuorten määräaikaisuuksia. Kehysriihipäätöksen mukaan yli kolme kuukautta työttömänä olleen nuoren voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman normaaleja määräaikaisuuden perusteita.
Teksti: Kari Leppänen /UP